Keskustelin tänään Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjävaltuuskunnan kanssa pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisestä. Valtuuskunta esitteli tekemänsä mielenkiintoisen yrityskyselyn tulokset. Siitä käy ilmi, että ulkomaankauppa tekevien pk-yritysten määrä on ilahduttavassa kasvussa. Kilpailun kiristyessä yritykset ovat aktiivisesti etsimässä uusia markkinoita. Kansainvälistymisen myötä myös yritysten kansainvälistymispalveluja ja kannusteita koskevat vaatimukset ovat vahvistuneet.
On hienoa, että jo pitkään kytenyt kansainvälistymispotentiaali on nyt toteutumassa. Kansainvälisiä pk-yrityksiä on nyt Suomessa enemmän kuin koskaan eli noin 25 000, joista 19 000 harjoittaa vientitoimintaa. Vientiyrityksiä on varovaistenkin arvioiden perusteella yli 2 000 enemmän kuin vuoden 2008 alussa. Jo noin neljännes suomalaisista työnantajayrityksistä käy säännöllistä ulkomaankauppaa
Myös yritysten lukumäärän kasvu on jälleen kääntynyt lievään nousuun. Tuhatta henkilöä kohti Suomessa on lähes 50 yritystä. Aloittaneiden yritysten lukumäärä on lisääntynyt ja lopettaneiden määrä on vähentynyt selvästi. Suomessa toimii vajaat 300 000 yritystä (pois lukien alkutuotannon yritykset). Pienten ja keskisuurten yritysten osuus yrityskannasta on 99,8 %. Niistä alle 10 hengen mikroyrityksiä on 93,4 prosenttiyksikköä. Suuria, vähintään 250 työntekijän yrityksiä on Suomessa runsaat 600 kappaletta. Yrittäjiä oli Suomessa vuoden 2009 lopussa noin 248 000 ilman maa- ja metsätalouden harjoittajia, eli kymmenen prosenttia työllisistä. Yksinyrittäjiä heistä oli 62 %. Naisyrittäjiä oli vuoden 2009 lopussa noin 82 000 eli kolmannes kaikista yrittäjistä.
Usein esiintyvä pienten ja suurten yritysten vastakkainasettelu ei ole tätä päivää. Monet pk-yritykset kansainvälistyvät suuryritysten vanavedessä. Usein pk-yritysten kansainvälistyminen tapahtuu esimerkiksi niin, että yrityksen tuotteita myydään ulkomaille osana jonkin toisen kotimaisen yrityksen tuotekokonaisuutta.
Kasvava osa yritystemme kansainvälisestä toiminnasta kanavoituu ulkomailla sijaitsevien yksiköiden kautta, mistä syystä perinteisten ulkomaankauppatilastoja tutkimalla ei saa kattavaa kuvaa kansainvälistymisen vauhdista. Alle 250 henkilön pk-yritykset muodostavat kuitenkin noin neljänneksen suoran tavaraviennin arvosta. Pk-yritysbarometrin mukaan 29 prosenttia pk-yrityksistä harjoitti vientitoimintaa vuonna 2011. Teollisuuden pk-yrityksistä vientiä oli runsaalla 60 prosentilla. Kaupassa vientiä harjoitti lähes joka kolmas, palvelualoilla joka viides ja rakentamisessa joka kymmenes pk-yritys. Vientiyritysten osuudet ovat kaupassa ja palveluilla verrattain korkeita. Yli 40 prosenttia vientiä harjoittavista pk-yrityksistä arvioi viennin kasvavan tulevina vuosina.
Yllä mainitusta selvityksestä käy ilmi, että erityisesti alkuvaiheen kansainvälistyjiä on tullut lisää. Nämä yritykset tarvitsevat eniten ulkopuolista apua ulkomaankaupassa. On pohdittava, miten nykyinen yrityspalvelujärjestelmä pystyy vastaamaan tähän lisääntyneeseen palvelutarpeeseen.
Parhaillaan kehitettäviä kansainvälistymispalveluja tullaan suuntaamaan erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, juuri niin kuin aihetta pohtinut Alahuhdan työryhmä ehdotti. Tulemme keräämään systemaattisesti ja kattavasti pk-yritysten toiveita ja ottamaan ne huomioon järjestelmää rakennettaessa.
