Kotona. Sain juuri lapset nukkumaan.
Jännä päivä. Keskusta valitsi ministerinsä.
Paavo Väyrynen, vanha kehäkettu, nousi ulkomaankauppaministeriksi. Onnittelut Paavolle! On se hurja kaveri…Legenda eläessään.
Euroopan parlamentin käytävillä riitti vauhtia. Juoksin työryhmästä toiseen hakemaan puheenvuoroja ensi viikon täysi-istuntoviikolle.
Päivän aikana oli neljä tärkeää juttua. Ensiksi kävin American Chamber of Commerce-tilaisuudessa puhumassa Euroopan kilpailukyvystä. Tilaisuus oli tärkeä, koska sinne kokoontuu aina tukku EU:n ja USA:n vaikuttajia. Puhuin vaapaakaupan puolesta.
Toiseksi tapasin Vodkaedustajia. Taistelen edelleen suppean raaka-ainemääritelmän puolesta. Katsotaan miten käy.
Kolmanneksi kokoustin Patricia Jimenezin kanssa. Hän on sisämarkkinavaliokunnan virkamies, joka auttaa meitä valmistelemaan raporttia ”vastavuoroisesta tunnustamisesta”.
Neljänneksi alustin Maastrichtin yliopiston väelle Euroopan unionin tulevaisuuden näkymistä. Mainio porukka. Taisin itsekin olla aika hulvattomalla päällä…
Tänään BBC 2 näytti eilen nauhoitettua juttua Tony Blairin EU-perinnöstä. Totesin haastattelussa, että odotukset olivat korkealla, mutta kaikki ei valitettavasti mennyt ihan putkeen.
Blair lupasi tuoda Britannian EU:n sydämeen, mutta toisin kävi. Kaikki olisi ollut toisin jos Britannia olisi tullut mukaan euroon. Blairin linja Irakin sodassa ei myöskään tuonut Britanniaa lähemmäs EU:n keskiötä.
PS. Suositus: ole varovainen kun juot tomaattimehua lentokoneessa. Eilen läikytin koko lastin puvun housuille juuri sopivasti ennen luentoa Eurooan Keskuspankissa…Onneksi kosteuspyyhkeet ovat olemassa…
