Lähestyvät presidentinvaalit ovat herättäneet vilkasta keskustelua Yhdysvaltojen ulkopolitiikan suunnasta. Meitä eurooppalaisia tietysti kiinnostaa Yhdysvaltojen sitoutuminen transatlanttisiin suhteisiin. Tapasin Washingtonissa muutamia keskeisiä amerikkalaisvaikuttajja kuullakseni, missä mennään. Olin kaupungissa Maailmanpankin ja IMF:n kevätkokouksissa.

Eniten täälläkin aiheuttaa hämmennystä Donald Trump. Trump on luvannut keskittyä kotimaan asioihin, mikä tarkoittaisi muun muassa sitä, että eurooppalaiset saavat kantaa suuremman vastuun omasta turvallisuudesta. Yksi Trump-leirin ulkopoliittisista neuvonantajista kertoi, että heidän päähuomionsa on radikaali-islamismista kumpuavan terrorismin torjunnassa – ei Venäjässä, ei Ukrainassa eikä Euroopassa.

Kongressin budjettikomitean republikaaninen puheenjohtaja Tom Price myönsi, että heidän puolueensa on melkoisessa myllerryksessä. Price ei kuitenkaan usko Trumpin nappaavan presidenttiehdokkuutta. Vireillä on monenlaisia hankkeita löytää puoluekokouksessa uskottava parivaljakko vetämään republikaanien kampanjaa.

Myös demokraattien Bernie Sanders on puhunut voimakkaasti sen puolesta, että Yhdysvaltojen tulisi vähentää sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa. Viesti kahdelta presidentti Obamaa ja presidenttiehdokas Clintonia lähellä olevalta toimijalta oli onneksi rauhoittavampi.

Sekä Obaman entinen Eurooppa-asioiden neuvonantaja Karen Donfried että Clintonin aikainen ulkoministeriön poliittisen suunnittelun johtaja Anne-Marie Slaughter vakuuttivat, että Eurooppa pysyy Clintonin prioriteettina. Sandersista hekään eivät osanneet sanoa. –Näistä kahdesta naisesta muuten kuullaan vielä, jos Clintonista tulee presidentti.

Kerroin Suomen puolesta, että panostamme entistä vahvemmin transatlanttisiin suhteisiin. Näinhän me kirjasimme hallitusohjelmaankin.

Sanoin ajatuspaja German Marshall Fundin tilaisuudessa, että vaikka Suomella on käytännölliset ja toimivat yhteydet naapuriimme Venäjään, kenenkään ei tarvitse edes pohtia, mihin leiriin Suomi kuuluu: olemme jo pitkään olleet tiukasti osa Länttä.

Ei se täällä tuntunut olevan kenellekään epäselvää. Kertoo kuitenkin jostakin, että Suomi joutuu kaikkien näiden vuosien jälkeen toistamaan tätä viestiä. Jos ei muusta, niin aikakin siitä, että amerikkalaiset näkevät Venäjän pyrkimyksen hajottaa Euroopan unionin yhtenäisyyttä.

Tärkeintä on, että Suomen suunta on kaikille kirkas.

 

 

Posted in USA.
10 Comments
  1. Kari J. Mattila
    17.04.2016 14.27

    Sen kyllä hyväksyn että Suomi on osa Eurooppaa mutta että osana Länttä, niin sitä en voi hyväksyä. Venäjä on myös eurooppalainen markkinatalousmaa mutta se ei sovi USA : lle joka haluaa eristää Venäjän Euroopasta. USA haluaa konflikteja Euroopassa kuten näimme Ukrainassa jossa jenkkien tuella järjestettiin vallankaappaus. Laillisesti valittu presidentti syrjäytettiin ja tilalle nostettiin jenkkimielinen nukkehallitus. Tällaista vallanvaihtoa ei Ukrainan perustuslaki tunne. Suomessakin puhutaan yleisesti jostain Krimin miehityksenä jota ei koskaan tapahtunut vaan asia ratkaistiin demokraattisesti kansanäänestyksessä. Jostain syystä aina unohdetaan tämä vallankaappaus ja levitetään propagandaa Krimin miehityksenä ja Venäjän hyökkäyksestä Itä-Ukrainaan.

    Reply
  2. Kari J. Mattila
    17.04.2016 14.28

    Sen kyllä hyväksyn että Suomi on osa Eurooppaa mutta että osana Länttä, niin sitä en voi hyväksyä. Venäjä on myös eurooppalainen markkinatalousmaa mutta se ei sovi USA : lle joka haluaa eristää Venäjän Euroopasta. USA haluaa konflikteja Euroopassa kuten näimme Ukrainassa jossa jenkkien tuella järjestettiin vallankaappaus. Laillisesti valittu presidentti syrjäytettiin ja tilalle nostettiin jenkkimielinen nukkehallitus. Tällaista vallanvaihtoa ei Ukrainan perustuslaki tunne. Suomessakin puhutaan yleisesti jostain Krimin miehityksenä jota ei koskaan tapahtunut vaan asia ratkaistiin demokraattisesti kansanäänestyksessä. Jostain syystä aina unohdetaan tämä vallankaappaus ja levitetään propagandaa Krimin miehityksestä ja Venäjän hyökkäyksestä Itä-Ukrainaan.

    Reply
  3. Esko Haapaniemi
    17.04.2016 16.37

    Hyvä, että olet Alex siellä kertomassa Suomen suuntautumisesta länteen. Vaikka tietoa olisi, ei ole pahitteeksi toistaa.

    Reply
  4. Jarmo Helin
    17.04.2016 19.35

    Hieno asia, että Stubb edusti Suomea USA:ssa. Kommentointi CNN.llä sai näkyvyyttä.

    Reply
  5. Vilho Partanen
    17.04.2016 19.43

    Koska koko maailman geopoliittiset mannerlaatat ovat liikkeellä, niin ilman muuta USA:nkin asennoituminen muuttuu.

    USA-Kiina -kehityskin on milenkiintoisessa vaiheessa merialueiden osalta, ja toisaalta noiden välillä on yheisiä intressejä liittyen Pohjois-Koreaan.

    Islamilaisten maiden tilanne saattaa johtaa mihin vain. Vaikka kalifaatin uudelleen perustamiseen jollakin muulla tavalla kuin ISIS-muodossa tosin.

    Meidän kannaltamme EU-Venäjä kehitys on keskeistä, joskin se on vain osa mannerlaattojen paikallisliikehdintää koko maailmassa.

    Reply
  6. Joni H
    18.04.2016 09.01

    Jenkit ovat sodillaan (parin muun NATO-kumppaninsa kanssa) kylväneet sen verran kaaosta mm. Lähi-Itään, ettei ole mikään ihmekään miten ääri-islamismi sikiää. Olisikin jo korkea aikakin, että he keskittyisivät ihan oman maansa asioihin ja ongelmiin. Trumpin hyvä puoli ja suosion syy on että hän ymmärtää nämä seikat, mutta mikäli kohteliaammin käyttäytyvä Sanders on todella samoilla linjoilla, kannattaisin itse häntä.

    Reply
  7. Jouni Pulli
    18.04.2016 09.22

    Lienee olennaista ymmärtää, että USA:ssa sisäpolitiikka on numero yksi niin kuin se on muissakin ns. suurvalloissa. Siten tulevat presidentinvaalit ovat ainakin vielä asia numero yksi USA:ssa. Tämän tilanteen voisi muuttaa esim. kv. taloudelinen uusi kriisi tai kv. akuutti turvallisuuskriisi, jotka koskisivat myös USA:ta, mitä emme luonnollisestikaan toivo.

    Perin selvää on, kuten Alexkin toteaa, että Suomi kuuluu länteen ja on yhtä selvää, että otamme aina huomioon myös itäisen naapurimme omia kv. suhteisiin liittyviä päätöksiämme itsenäisesti tehdessämme.

    Mutta käännetäänpä ajatusvinkkeliä hieman ja pohditaan, miten järkevää, on että Venäjä pyrkisi mahdollisesti jopa edesautttamaan hajaannusta EU:ssa. Käsitykseni on, että esim. mahdollinen Brexit toisi mukanaan suuren määrän epävarmuustekijöitä, jotka lisäisivät eivät ainoastaan taloudellista epävakautta vaan myös turvallisuuspoliittista epätasapainoa ja siten saattaisivat myös Venäjän nykyistä epävarmempaan asemaan. Täten myös Venäjän kannalta ainakin nykyisessä tilanteessa olisi edullista tukea vakaata ja nykyistä EU:ta.

    Veilä viimeisenä hankala arvostuskysymys: jos Brexit toteutuisi, mihin länteen Suomi silloin kuuluisi: a. tynkä-EU:hun, UK:n piiriin vai USA:n piiriin? Käsittääkseni olemme tässäkin asiassa päätöksemme tehneet ja kuulumme EU:hun riippumatta siitä, onko UK sen jäsen vai ei. Läntinen suuntautumisemme on siten EU + transatlanttinen yhteistyö.

    Reply
  8. Pingback: Suhteet Yhdysvaltoihin hyvällä mallilla | Henri Vanhanen

  9. Vilho Partanen
    06.05.2016 12.36

    Putin, Erdogan… Trump. Kas siinäpä arvaamattomat ilvekset kuin veljekset.

    Reply

Comment

required