Tänään julkistettu asiantuntijaselvitys Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Se piirtää varsin tarkan kuvan Suomen turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksesta.
Valitettavasti Itämeren alue Suomen ympärillä on jännittyneempi ja arvaamattomampi kuin pitkään aikaan. Raportin mukaan Ukrainan sota ja etenkin Krimin valloitus rikkoivat yhteisiä sääntöjä tavalla, jollaista ei ole Euroopassa nähty sitten toisen maailmansodan.
Suomen hallitus on tästä samaa mieltä. Totesimme jo hallitusohjelmassa, että Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt etenkin Ukrainan kriisin seurauksena. Olemme alusta alkaen olleet tiukasti mukana EU:n pakotteissa Venäjää vastaan.
Selvitys on arvokas myös siksi että se kertoo, mitä Suomen jäsenyys Natossa käytännössä tarkoittaisi – ja mitä se ei tarkoittaisi. Keskustelu Suomen turvallisuuspolitiikasta kaipaa nimenomaan kylmiä tosiasioita, ei poliittisesti motivoituja mielipiteitä.
Turvallisuuspolitiikka on ala, jossa päätösten ja toimenpiteiden pitää viime kädessä perustua vain ja ainoastaan Suomen omaan kansalliseen etuun. Kaikki muut sisäpoliittiset ja talouspoliittiset perusteet ovat lopulta toissijaisia.
Mitä tuore Nato-selvitys meille sitten kertoo?
Ensinnäkin sen, että jäsenyys vahvistaisi Suomen välitöntä turvallisuutta. Nato-jäsenyys antaisi Suomelle maailman vahvimman puolustusliiton takeet yhteisestä puolustuksesta. Se jo itsessään vahvistaisi pelotetta hyökätä Suomeen.
Toiseksi selvitys kertoo, että Suomen yhteistyö Naton kanssa on lähes saavuttanut rajansa ilman täysjäsenyyttä. Teemme jo nyt niin tiivistä yhteistyötä, että enempää ei juuri voi tehdä liittymättä jäseneksi. Selvitys myös korostaa selvää eroa kumppanin ja jäsenen välillä. Naton ydin on yhteinen puolustus, joka kattaa vain ja ainoastaan jäsenet.
Kolmanneksi selvitys kuvaa hyvin, miten erilaisia rooleja Naton jäsenmailla on. Esimerkiksi Norja on päättänyt, että sen alueella ei ole ydinaseita, ei ulkomaisten joukkojen tukikohtia, eikä liittouman joukkoja ole Finnmarkin alueella lähellä Venäjän rajaa.
Joustavuutta on myös suhteessa Naton muihin kuin yhteisen puolustuksen tehtäviin. Kreikka ei osallistunut Kosovon ilmaiskuihin ja peräti puolet Nato-maista jätti Libyan operaation väliin. Osallistuminen on siis vapaaehtoista niin kauan kuin kyse ei ole artikla 5:n mukaisesta yhteisestä puolustuksesta.
Neljäs arvokas tieto selvityksessä on se, että Suomi täyttäisi paikkansa Natossa ilman suurempia muutoksia tai panostuksia. Puolustusvoimiemme osaaminen, vahvuus ja teknologia ovat täysin Naton vaatimusten mukaisia. Nato-jäsenyys ei siis edellyttäisi Suomen puolustuksen merkittävää vahvistamista.
Naton tavoitteena on, että jäsenmaat käyttäisivät puolustukseen kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan. Myös Suomen odotettaisiin nostavan puolustusmenojaan mutta se tapahtuisi ajan myötä. Itse katson, että Suomen täytyy tässä turvallisuustilanteessa panostaa enemmän puolustukseen joka tapauksessa.
Viides tärkeä havainto on, että Baltian maiden puolustus hyötyisi suuresti siitä jos Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä. Nykyisellään Baltia on maantieteellisesti hankalassa paikassa. Venäjä kykenee Kaliningradista käsin rajoittamaan Naton joukkojen ja materiaalin liikkumista Baltiaan.
Selvityksen kirjoittajat kuitenkin korostavat, että Nato ei edes odottaisi Suomelta joukkojen lähettämistä Baltiaan. Suomen tärkeä panos Baltian puolustukseen tulisi siitä, että estäisimme venäläisten toiminnan omalla alueellamme. Meille on päivänselvää, että tekisimme niin joka tapauksessa. Naton tuella se olisi helpompaa.
Samalla on todettava, että Suomi ei voisi nytkään jäädä sivustakatsojaksi, jos Baltiaan kohdistuisi hyökkäys. Suomi on sitoutunut EU:n turvatakuisiin. Hallitus on viimeksi Pariisin terrori-iskujen jälkeen todennut niiden tarkoittavan, että ”Suomi toimii siten kuin se toivoisi toimittavan itseään kohtaan”. On myös hyvin mahdollista, että Venäjä pyrkisi kriisitilanteessa käyttämään hyväkseen sekä Suomen että Ruotsin aluetta, ainakin ilmassa ja merellä.
Kokonaisuudessaan Nato-selvitys ei esitä selkeitä johtopäätöksiä eikä anna hallitukselle suosituksia. Selvityksessä kuitenkin pohditaan tarkkaan Suomen ja Ruotsin päätösten yhteyttä sekä arvioidaan Venäjän reaktioita Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.
On ilmiselvää, että Suomen ja Ruotsin päätökset vaikuttavat toinen toisiinsa. Yhtä selvää on se, että olisi parasta jos maat voisivat tehdä ratkaisunsa yhdessä. Käytännössä on kuitenkin erittäin vaikeaa sovittaa kahden valtion turvallisuuspoliittista päätöksentekoa pitävästi yhteen. Siksi Suomen hallitus on linjannut hallitusohjelmassaan, että Suomi ylläpitää kansallisen liikkumavaransa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissaan. Emme voi ulkoistaa omaa päätöksentekoamme edes tärkeimmän kumppanimme Ruotsin parlamentille.
Yhtä selvää on se, että Suomen hakeutuminen Natoon heikentäisi maamme suhteita Venäjän kanssa ainakin lyhyellä tähtäimellä. Venäjä pyrkii jo nyt vaikuttamaan Suomeen, jotta emme liittyisi Natoon. Jos etenemme jäsenyystiellä, Venäjän kielenkäyttö ja painostus tulevat varmasti kovenemaan.
On kuitenkin vaikea kuvitella, että Venäjä ryhtyisi liian pitkälle meneviin painostustoimiin. Venäjä joutuu ottamaan huomioon, että Nato-maat asettuisivat hakijamaan tueksi. Lisäksi Suomi voisi omalla, rakentavalla toiminnallaan nopeuttaa Venäjä-suhteiden palautumista ennalleen myös Naton jäsenenä. Natossa on useita maita, joilla on varsin toimivat suhteet Venäjään.
Kuten selvityksessä todetaan, on Suomi valinnut puolensa jo kauan sitten. Olemme monin poliittisten ja oikeudellisten kytkösten kautta peruuttamattomasti sitoutuneet osaksi länttä.
Suomi ei siis enää pitkään aikaan ole ollut idän ja lännen välissä. Vastauksemme Krimin valtaukseen oli tästä selkeä käytännön osoitus. Tuomitsimme laittomat toimet ja vastasimme niihin talouspakotteilla muun EU:n mukana.
Täytyy muistaa, että talouspakotteet toista valtiota vastaan ovat kansainvälisen politiikan keinovalikoiman kovimmasta päästä. YK:n peruskirjassa ne ovat viimeinen askel ennen sotilaallisia vastatoimia.
Suomi on siis puolensa valinnut ja valmis myös toimimaan sen mukaisesti. Venäjä totta kai tietää tämän. Ei sille ole epäselvää, mikä Suomen asema on. Siksi Suomi on Venäjänkin silmissä aivan eri asia kuin vaikkapa Ukraina tai Georgia.
Venäjän huoli strategisten alueidensa turvaamisesta on silti oikeutettu. Suomi ei uhkaa Venäjää nyt eikä se uhkaisi Venäjää Naton jäsenenäkään. Suomi päättäisi jatkossakin itse, missä ja minkälaisia joukkoja maamme alueella on. Itse pitäisin viisaana, että tukikohdat olisivat jatkossakin vain suomalaisia.
Suomi päättäisi jatkossakin itse, miten se suhtautuu Venäjään. Pitäisin viisaana, että jatkaisimme käytännöllistä vuoropuhelua myös Naton jäsenenä.
Nato-selvitys päätyy korostamaan muutoksen suuruutta, jos Suomi, Ruotsi tai molemmat liittyisivät Natoon. Muutos olisi suuri meille itsellemme. Sitoutuisimme ensimmäistä kertaa yhteiseen puolustukseen mutta saisimme vastineeksi maailman vahvimman sotilasliiton turvatakuut.
Mutta olisiko se iso murros Euroopan turvallisuusrakenteessa? Muutos kyllä, mutta ei murros. Iso murros tapahtui jo kun Neuvostoliitto hajosi, Saksat yhdistyivät ja sekä EU että Nato laajentuvat maihin, jotka olivat olleet osa Neuvostoliittoa. Tämän rinnalla kahden EU-maan liittyminen Natoon olisi pienemmän mittaluokan asia.
aila friman
29.04.2016 16.58pitäskö huumorilla sanoa että sopii jos erotaan eusta .kannatan todella naton jäsenyyttä ja olen aina kannatanut
Pingback: Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina Kiinan matka ja Nato-selvitys | Kansanedustaja Arto Satonen
Mika Ranta
30.04.2016 18.19Hei, minulle tuli mieleeni sellainen kysymys, että mistä johtuu nämä hyökkäykset sinua kohtaan? Tarkoitan sitä kokis heittoa ja Turussa oli jokin selkkaus, jossa nainen haukkui sinua Suomen myyjäksi ja roistoksi. Teet arvokasta työtä Suomen parhaaksi ja ansaitset kaiken kunnian. Minulle tuli mieleeni, että eikö nämä muutamat ymmärrä tosi asioita, ovatko häiriintyneitä psyykesairauksista tai päihteistä vai mikä heitä vaivaa? Ai niin… iloista Suomen kansan ja työn juhlaan eli Wappua! 🙂
Tero
01.05.2016 09.45Kerron nyt jotain mikä ei päättäjiä imartele. Isäntämaasopimus NATON kanssa on järjettömin ja vaarallisin teko mitä päättäjämme on koskaan tehneet. Otimme ainoastaan Naton haitat ja osoitimme puolueellisuutemme mutta ilman turvatakuita. Natossa pitäisi olla kokonaan täysjäsen tai ei mukana ollenkaan. Jos nyt tulisi sotatila niin tuon isäntämaasopimuksen idioottimaisuus osoittautuisi todella harkitsemattomaksi teoksi. Niin kauan kuin meillä on niin tyhmiä päättäjiä jotka tekevät tuollaisia sopimuksi, ei maallamme ole toivoa.
Naton täysjäsenyys olisi pitänyt toteuttaa jo 20 vuotta sitten kaukaa viisaasti ja historiasta oppineena. Ongelma on vain se että tässä maassa poliitikkojen viisaus menee kansan keskivertoviisauden alle todella rankasti. Tämän takia en enää äänestä koska poliitikka ei ratkaise koskaan ongelmia vaan ainoastaan luo niitä. Politiikka on yleisesti ottaen itsekeskeisten narsistien ja valehtelijoiden pelikenttää. Siksi väärät ihmiset valikoituvat politiikkaan.
Otaksun että sensuuri iskee tähänkin kommenttiin joka ei imartele päättäjiämme Nato kysymyksessä eikä politiikkoja muutenkaan. Pitäisi vain kehua ja imarrella päättäjiä, eikö totta?
Harri
04.05.2016 21.25Uskallan väittää, että seuraavat ”väittämät” ovat vailla todellista ymmärrystä:
– ”Mitä tuore Nato-selvitys meille sitten kertoo?…Ensinnäkin sen, että jäsenyys vahvistaisi Suomen välitöntä turvallisuutta.”
– ”…Nato-jäsenyys antaisi Suomelle maailman vahvimman puolustusliiton takeet yhteisestä puolustuksesta”
Periaatteessa jäsenyys voisi jopa vahvistaa Suomen turvallisuutta, mutta nykytilanteessa tulee ymmärtää se tosiseikka, että Venäjä ei tule sallimaan Suomen liittymistä Natoon siitä yksinkertaisesta syystä, että Nato-uhasta on tullut Venäjälle sietämätön sen viimeaikaisten laajentumisten jälkeen. Kyllä se kamelin selkäranka aina joskus katkeaa, ja Suomen liittymispyrkimykset ovat se viimeinen silaus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Venäjällä ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä ns. ennakoiva toimenpide siinä tapauksessa, että Suomi aloittaa järjestelyt liittymisestä. Reagoimalla ennen Suomen varsinaista jäsenyyttä Venäjän ei tarvitse miehittää nato-maata, vaan ainoastaan liittoutumaton Suomi.
Mitä tulee Naton vahvuuteen, se ei ole juurikaan vahvuuttaan näyttänyt. Viimeaikoina ainoat näytöt toimintakyvystä ovat lähinnä Venäjältä. On hyvä ymmärtää, että pienet valtiot ovat suurvaltojen geopolitiikan pelinappuloita, eikä Nato-yhteenliittymä mitenkään muuta sitä tosiseikkaa, että suurvaltojen omat intressit tulevat viimekädessä ennen sopimuksia. Kansainvälisten sopimusten heikosta sitovuudesta on näyttöä vaikka kuinka paljon. Eräätkin valtiot lupasivat Ukrainalle sen luopuessa ydinaseistaan Nevostoliiton hajotessa, että he kyllä suojelevat Ukrainaa, eipä tuota suojelua ole juuri näkynyt. Nato-veljeyden hyödyt pienten valtioiden osalta on illuusio, jonka varjossa luodaan valheellista turvallisuuskuvaa.
Meidän kaikkien kannattaa tutusta historiaan, luopua naivista suhtautumisesta kansainvälisiin sopimuksiin ja ryhtyä ajattelemaan Suomen etua.
Jouko
19.05.2016 08.56Aikoinaan sanottiin ”Kokoomus on ulkopoliittisesti epäluotettava puolue” – tänään sanonta on totta enemmän kuin koskaan!
Kokoomuksen NATO -kiihkoilijat ajavat Suomen kansan kaaokseen.
Ajatellaampa tilannetta, kun Suomi on NATO:ssa – mitä Venäjä tekee. No se järjestää meidän itärajallamme jatkuvasti sotaharjoituksia ja Venäjän tiedustelukoneet lentelevät rajamme tuntumassa päivittäin. Venäläiset kyllä osaavat psykologisen sodankäynnin.
Samalla iltapäivälehdet julkaisevat näitä uutisia päivittäin etusivuillaan ja koko kansa joutuu elämään jatkuvassa pelon ja epävarmuuden tilassa. Elämästä tulee suoraa sanoen helvetillistä. NATON turvatakuut ovat laiha lohdutus tässä tilanteessa.
Kokoomus ajattelemattomuuttaa syöksee kansan turmioon!
Not Found
The requested URL was not found on this server.