Venäjä hyväksyttiin äsken Maailman kauppajärjestön jäseneksi 18 vuotta kestäneen prosessin jälkeen. Se on hyvä asia poliittisesti ja taloudellisesti Suomelle, EU:lle ja monenkeskiselle kauppajärjestelmälle.
Venäjän WTO-jäsenyyteen johtanut prosessi kesti pitkään. Suomi ehti sen aikana voittaa kaksi jääkiekon maailmanmestaruutta ja yhdet euroviisut. Suomen tavoitteet saatiin hyvin EU:n tavoitteiksi ja EU-komission panos oli ratkaiseva. Esimerkiksi Suomelle tärkeät puutullit saatiin lopulta hoidettua EU:n neuvotteluvoiman avulla ja me annoimme EU-komission työlle sivustatukea kahdenvälisillä kontakteillamme venäläisiin.
On tärkeää, että Venäjän kanssa käytävään kauppaan saadaan selkeät säännöt. Siitä on sekä suoria että epäsuoria hyötyjä. Suorat hyödyt liittyvät erityisesti alhaisempaan tullitasoon ja epäsuorat hyödyt muun muassa Venäjän talouden modernisaatioon. Jäsenyyden myötä Venäjästä tulee myös investointiympäristönä houkuttelevampi.
Jäsenyyden hyödyt tulevat toteutumaan asteittain. Lopullisiin tullitasoihin päästään suurimmassa osassa tuotteita neljän vuoden kuluessa. Samalla kauppaongelmat vähenevät, kun yhtäkkiset tullien korotukset katoavat keinovalikoimasta. Lisäksi saadaan käyttöön selkeä riitojenratkaisumekanismi.
Suomen kansantaloudelle tulevaa rahallista on hyötyä vaikea arvioida. Jäsenyyden suorat vaikutukset tuontitullien alenemisena ovat noin 300 miljoonaa euroa vuodessa, mutta se on reilusti alakanttiin lopullisiin hyötyihin verrattuna.
Venäjän tullit ovat olleet monelle suomalaisyritykselle merkittävä kustannuserä. Esimerkiksi raakapuun tuonnissa voidaan Venäjän WTO-jäsenyyden myötä saavuttaa 20-50 miljoonan euron kustannussäästöt Venäjän laskiessa merkittävällä tavalla vientitullejaan. Vähittäiskaupassa tullitason aleneminen johtaa tuontituotteiden kilpailukyvyn vahvistumiseen ja kannattavuuden paranemiseen. Tullien laskeminen johtaa myös hämärien kauppatapojen vähenemiseen.
Jo tänä vuonna suomalaiset viejät ovat havainneet, että Venäjän-kaupan ongelmat ovat vähentyneet. Samalla Venäjästä on jälleen kasvanut suurin kauppakumppanimme. Mahdollisuudet ovat kuitenkin vielä huimasti paljon suuremmat, ja Venäjän WTO-jäsenyys vahvistaa myönteistä kehitystä.
On tärkeää, että Suomi ja suomalaiset firmat ovat ensimmäisten joukossa hyödyntämässä WTO-jäsenyyden mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Venäjä on rikas, lähes velaton valtio, jossa on paljon kysyntää. Onneksi monet suomalaisyritykset ovat vuosien kokemuksella saaneet Venäjällä jo merkittävän jalansijan.
Suomen vienti Venäjälle on jo nyt monipuolista. Kaikki avaintoimialamme ovat edustettuina. Olemme myös suuri investoija Venäjällä. Venäjällä toimii noin 600 suomalaisyritystä, jotka työllistävät noin 50 000 ihmistä.
Olen havainnut Venäjän-matkoillani, että maassa on alkanut uusi aikakausi, johon kuuluu modernimpi toimintatapa. Toivon, että suomalaisyritykset jatkavat panostamista Venäjälle myös Pietarin ja Moskovan ulkopuolella. Venäjällä on yli kymmenen miljoonakaupunkia, ja ne kaikki janoavat kauppaa.
Kun WTO-jäsenyydestä neuvottelemiseen meni 18 vuotta, niin seuraavan 18 vuoden tavoite voisi olla vapaakauppa-alueen luominen Venäjän ja EU:n välille. Molemmin puolin rajaa vapaampi liikkuvuus luo rahassa mitattavia hyötyjä. Molemmat osapuolet hyötyvät, kun markkinat kasvavat ja elinkeinorakenne monipuolistuu. Venäjän talouden avautuminen tukee myös maan yleistä avautumista.
