Vierailin tänään Lappeenrannassa. Se antoi minulle luontevan tilaisuuden puhua taas Venäjästä. Vaikka suomalaisessa Venäjä-keskustelussa keskitytään usein uhkiin ja vaikeuksiin, rajan läheisyydessä esiin nousevat vääjäämättä naapurimme tarjoamat huimat mahdollisuudet, joista ei voi puhua tarpeeksi.
Aloitan perusteista. Suomen ja Venäjän suhteet ovat hyvät ja käytännönläheiset. Kanssakäyminen on vilkasta ja monialaista. Yhteistyön laajuuden vuoksi joudumme tietysti ratkaisemaan myös käytännön ongelmia. Niihin kuuluvat huoltajuuskiistat, kaupan suojatoimet ja suomalaisten investoijien Venäjällä ajoittain kohtaamat ongelmat. Niiden ratkomista jo asiantuntijatasolla edistävät tiiviit yhteistyösuhteet.
Esimerkiksi vetämäni Suomen ja Venäjän hallitustenvälinen talouskomissio ja sen 23 työryhmää tarjoavat loistavan foorumin ongelmien ratkaisemiseen. Talouskomission avulla Suomi syventää viranomaiskontakteja, ratkoo yritysten ongelmia, viestittää ehdotuksia ja edistää liike-elämän etuja Venäjän alueilla. Uusin talouskomission alatyöryhmä käsittelee rajaliikenteen ongelmia ja sujuvuutta.
Muuttuvassa maailmassa kannattaa paasikiviläisesti muistaa realiteetit. Osa niistä näkyy suoraan kauppatilastoissa. Vuonna 2012 Venäjä oli Suomen tärkein tuontimaa ja toiseksi tärkein vientimaa. Sen osuus kokonaisviennistä oli noin 10 %. Suomen ja Venäjän välisen kaupan arvo oli 16,3 miljardia euroa. Tuonti Venäjältä oli 10,6 miljardia euroa, ja vienti Venäjälle 5,7 miljardia euroa. Vienti kasvoi 7 %, ja tuonti supistui saman verran. Tärkeimpiä vientituotteita ovat koneet ja laitteet, kemialliset aineet ja ruoka. Yli 600 suomalaista yritystä on asettautunut Venäjälle, lähinnä Pietarin alueelle ja Moskovaan, ja ne työllistävät yli 50 000 ihmistä. Suomalaisyritykset ovat investoineet Venäjälle 12 miljardia euroa.
Olen blogannut useamman kerran Venäjän WTO-jäsenyyden mahdollisuuksista. On rehellisyyden nimissä syytä tunnustaa, että aluksi olemme joutuneet hoitamaan eräitä siihen liittyviä ongelmia. Niihin kuuluvat tuontia syrjivä ajoneuvojen kierrätysmaksu, havupuuntuonnin lupabyrokratia sekä paperi- ja kartonkilaatujen tullinkorotukset. Kaikkien ongelmien ratkaisuissa on edetty, missä EU:n neuvotteluvoima on tietysti ollut ratkaiseva.
EU:n ja Venäjän suhteissa tulee jatkuvasti hakea ongelmien vastapainoksi myönteisiä näkymiä. Yksi niistä on viisumivapaus, josta on tullut kestoaihe. En toista tässä siihen liittyviä tunnettuja huolia vaan yritän jälleen keskittyä faktoihin ja mahdollisuuksiin.
Suomi on suurin Schengen-viisumien myöntäjä Venäjällä. Vuonna 2012 Suomen edustustot myönsivät venäläisille 1,35 miljoonaa viisumia. Kasvua edellisvuoteen oli 9 %. Suomi hyödyntää Schengen-viisumisäännöstön sekä EU:n ja Venäjän viisumihelpotussopimuksen mahdollistamia joustoja kuten pitkiä monikertaviisumeja. Suomi avasi kesäkuussa Venäjällä viisi uutta viisumeiden vastaanottopistettä. Vuonna 2012 Suomen ja Venäjän välisellä maarajalla kirjattiin 12 miljoonaa rajanylitystä. Kasvua edellisvuoteen oli 13 %.
Venäläiset olivat viime vuonna suurin matkailijaryhmä Suomessa (3,6 miljoonaa matkailijaa), ja heidän merkityksensä Suomen matkailualalle on huomattava matkailutulojen Venäjältä noustua jo 1,6 miljardiin euroon. Rajaliikenteen sujumisen varmistaminen on tämänkin vuoksi tärkeää. Liikkuvuuden kasvu edellyttää Suomeltakin merkittäviä panostuksia rajan toimivuuteen ja rajainfrastruktuuriin.
Viisumivapautta koskevat neuvottelut etenevät EU-raiteella omaa tahtiaan. Suomessa on kuitenkin ilahduttavasti tehty useita selvityksiä hankkeen vaikutuksista elinkeinoelämän ja erityisesti matkailun kannalta.
Tuoreessa yrityskyselyssä 63 % vastaajista koki viisumivapauden tuovan hyötyä yrityksensä liiketoiminnalle, 27 % ei odottanut asian vaikuttavan yritykseensä, ja vain 8 % odotti sen tuovan haittoja. Viime viikolla julkaistun selvityksen mukaan viisumivapaus toisi Suomeen vähintään 2 miljardia euroa lisää matkailutuloja ja yli 12 000 uutta työpaikkaa kaupan ja matkailupalveluiden toimialoille. Vuonna 2012 venäläiset tekivät Suomeen yhteensä noin neljä miljoonaa matkaa. Mikäli viisumivapaus tulisi voimaan ensi vuoden alusta, tekisivät venäläiset vuonna 2014 vähintään 7,1 miljoonaa matkaa Suomeen. Vuonna 2012 venäläiset käyttivät Suomessa 1,15 miljardia euroa, viisumivapauden jälkeen rahamäärän arvioidaan nousevan vähintään 3,38 miljardiin euroon.
Myös hallitus on luonnollisesti tarttunut haasteeseen. Rakennepaketin hyväksymisen yhteydessä päätimme valmistella toimenpidekokonaisuuden, jolla vahvistetaan edellytyksiä hyödyntää Venäjän kasvavia markkinoita ja venäläisten kuluttajien kasvavaa ostovoimaa.
Venäjän merkitys näkyy myös omassa matkaohjelmassani: olen tehnyt sinne jo viisi vienninedistämismatkaa eli enemmän kuin minnekään muualle. Palaan asiaan seuraavan matkan yhteydessä eli lähiaikoina.
