Vapaus ja vastuu ovat aina olleet minulle tärkeitä arvoja. Ne ovat myös Kokoomuksen ydinarvoja. Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Jokaisella on oltava vapaus valita oman elämänsä suunta, elää omana itsenään, tehdä töitä ja yrittää – kunhan suvaitsee toisten vastaavia vapauksia, eikä pyri niitä rajoittamaan. Vastuu on mielestäni aitoa silloin, kun se ulottuu lastemme ja tulevien sukupolvien tulevaisuuteen ja elinmahdollisuuksiin.
Siksi Kokoomus haluaa, että Suomi on kunnianhimoisen ja järkevän ilmastopolitiikan kärjessä nyt ja tulevaisuudessa. Me uskomme, että ympäristö ja talous eivät ole toistensa vihollisia, vaan pikemminkin ne kulkevat käsi kädessä. Tätä keskustelua ei edistetä muiden ideoita haukkumalla tai tahallisella väärinymmärtämisellä, vaan yhdessä ratkaisuja etsien ja toteuttaen.
Nykymenolla käymme uhkapeliä ilmastolla. Se peli ei välttämättä kostaudu vielä meidän elinaikanamme, mutta lapsillamme ja lastenlapsillamme voi tilanne olla toinen. Ilmastonmuutos on vakava uhka.
Olemme osanneet ennustaa yli kymmenen vuoden päässä olevia riskejä heikosti, eikä globaaleja ratkaisuja vaativia ongelmia ole aina osattu ratkoa. Ilmastohaaste on kolossaalinen, mutta niin ovat mahdollisuudetkin.
Kokoomukselle tärkeät hallitusohjelman kirjaukset kivihiilestä luopumisesta ja tuontiöljyn käytön puolittamisesta ovat kunnianhimoisia, mutta taitavasti toimien toteutettavissa. Keinot ovat käsissämme – tilanteen vakavuudesta ja tarvittavista toimista on valtavasti tutkimustietoa. Emme voi vedota ymmärtämättömyyteen, sillä välinpitämättömyys käy kalliiksi.
Suomessa on valtavasti ympäristö- ja teknologiaosaamista, uusia hienoja innovaatioita ja potentiaalia ratkaisuihin. Meillä on käsissämme avaimet kehittää juuri niitä malleja, jotka sekä luovat lisää työpaikkoja että vievät meidät kohti päästötöntä yhteiskuntaa. Maailman pelastaminen, ympäristömme suojeleminen voi olla myös talouden ja työllisyyden menestystarina edelläkävijöille.
On kaksi tietä. Voimme joko kiistää ihmiskunnan vastuun ilmastonmuutoksesta ja menettää sen hallinnan – tämä on se kallis tie. Tai vaihtoehto numero kaksi: voimme kuulua siihen joukkueeseen, jossa ratkaisut tehtiin ensimmäisten joukossa. Me voimme olla osa kehitystä ja osa tulevaisuutta. Valitettavasti totuus on, että monet talousjätit ovat jo pidemmällä ja rohkeampia kuin me. Vielä ei kuitenkaan ole liian myöhäistä, meidän tulee vain toimia aktiivisesti.
Kokoomus lähtee siitä, että työn verotusta on kevennettävä ja haittaveroja korotettava. Se on oikeudenmukaisuuden ja vastuun linja. Samoin ympäristölle haitallisia tukia on voitava tarkastella kriittisesti. On itsekästä takertua olemassa oleviin kaavoihin ja rakenteisiin tulevien sukupolvien kustannuksella. Kasvua ei luoda tarrautumalla vanhoihin toimintamalleihin. Uskon, että ympäristöystävälliset teknologiat ja tuotantotavat tulevat lähivuosina olemaan yrityksille vielä nykyistäkin suurempi kilpailuetu.
Pariisin jälkimainingeissa on ryhdyttävä tekoihin. Tässä kolme käytännönläheistä toimea, jotka toteuttamalla ottaisimme harppauksia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä:
- Liikenne sähköiseksi
Merkittävä osa päästöistä tulee liikenteen kautta. Yli puolet Suomen käyttämästä öljystä palaa liikenteessä. Meidän on välttämätöntä vähentää tuontiöljyn käytön määrää. Biopolttoaineesta on enteilty korvaajaa, mutta ympäristön kestävyyden kannalta se ei yksin ole ratkaisu.
Biotalouden ohella Suomen tulee olla älyliikenteen edelläkävijä. Tämä koskee sekä julkista että yksityistä liikennettä. Tulevaisuuden autoilu voi olla mullistavaa ja siinä voidaan hyödyntää enemmän myös jakamistaloutta ja teknologiaa. Sähköautojen käyttöönotto on kasvanut, ja se luo uskoa tulevaan. Sähköistymisen edistämisen konkreettisena toimena voisi olla auto- ja ajoneuvoveron co2-porrastuksen jyrkentämisen jatkaminen.
- Ruoalla on väliä
Ruoan ja ympäristön suhde on erottamaton. Kun kannamme vastuumme ympäristöstä, tuotamme puhdasta ravintoa kestävällä tavalla. Ei ole yhdentekevää, mitä suuhunsa laittaa. Suomessa tuotettu ruoka on puhdasta ja turvallista. Kokoomus haluaa, että suomalaisilla on mahdollisuus syödä kotimaista ruokaa myös tulevaisuudessa. Me haluamme, että julkisissa hankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa.
Ruoan tuotantoon ja sen kuljetukseen liittyy valtavasti haitallisia päästöjä. Ruoka on tärkeä, mutta samalla mitä arkipäiväisin asia, jossa kuluttajien valinnoilla on merkitystä. Jokainen meistä voi vaikuttaa jokapäiväisillä valinnoillamme. Kotimaisuus ja kestävä tuotanto kulkevat käsi kädessä. Rehevöityminen on Itämeren vakavin ongelma ja Itämeren huono tila on jaettu poliittinen huoli. Jotta tuloksia saadaan aikaan, tarvitaan yhteisten tavoitteiden lisäksi maiden välistä yhteistyötä. Kokoomus on ajanut muun muassa maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamista eniten päästöjä tuottaville alueille. Itämeren suojelussa tarvitaan myös rohkeutta ja omia konkreettisia tekoja, kuten roskaantumisen vähentämistä. Uusia vesiensuojelukeinoja on tarkasteltava ennakkoluulottomasti.
- Energiatehokasta rakentamista
Rakentamisen investoinnit piristävät taloutta, sen voimme nähdä tälläkin hetkellä. Ekotehokas rakentaminen tuottaa mahdollisimman paljon hyötyä, mutta kuormittaa suhteellisen vähän ympäristöä.
Energiatehokkailla rakennuksilla hillitään ilmastonmuutosta, sillä rakennuksien keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät energiankulutukseen. Uudisrakentamisessa on pidettävä kärjessä energiatehokkuus sekä älykkäät lämmitysratkaisut. Parhaillaan uudistettavissa rakentamisen energiatehokkuuden sääntelymuutoksissa olisi keskeistä kääntää näkökulma itse ongelmaan: kykyyn vähentää energiankulutusta erityisesti huippukulutustilanteissa.
Suomen nykyisessä rakennuskannassa riittää lisäksi kunnostettavaa. Korjausrakentaminen on kannattavaa koko kansantaloudelle ja investoinnit järkeviin korjaushankkeisiin antavat potkua myös työllisyyteen. Korjausrakentamisen energiatehokkuusparannuksilla voidaan avata energiasäästön mahdollisuuksia. Ruotsissa laskettiin joitakin vuosia sitten, että 1960-1970 –luvuilla rakennettujen kerrostalojen energiatehokkuuden parantaminen passiivitasolle voisi leikata jopa 20 prosenttia koko maan energian kulutuksesta.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire, sillä meillä on vastuu tulevista sukupolvista. Meillä on kaikki mahdollisuudet ratkoa globaaleja ympäristöongelmia. Uskon, että yhdessä voimme tehdä paljon – ja vielä vähän enemmän.
Hyvää Maailman ympäristöpäivää!
Kokoomus osallistuu kestävän kehityksen toimikunnan Sitoumus 2050 -ohjelmaan, joka kannustaa yhteiskunnan eri toimijoita edistämään kestävää kehitystä omassa toiminnassaan. Sitoumuksen valmistelussa on mukana koko puolue, esitys valmistellaan jäsenistöltä kesän aikana tulleiden ehdotusten pohjalta. Kaikki pääsevät myös kommentoimaan esitystä ja vaikuttamaan sen lopulliseen muotoon. Tehdään tämäkin yhdessä. https://www.kokoomus.fi/uutiset/kokoomus-ryhtyy-valmistelemaan-kestavan-kehityksen-toimenpidesitoumusta-tule-mukaan/
Juhana Herttuala
05.06.2016 16.29Markkinatalous ei ole ympäristön vihollinen, sillä markkinatalouteen kuuluu omaisuuden suoja.
Suunnitelmatalous on ympäristön vihollinen numero 1, koska siihen ei kuuluu omaisuuden suoja. Tunnetuin viimeaikojen suunnitelmatalouden taidonnäyte on Talvivaara, jonne myönnettiin sosialistin sotkemislupa yksityiselle vesialueelle ja pakkolunastuslupa yksityiselle maa-alueelle.
Vilho Partanen
05.06.2016 17.02Valitettavasti Suomessa rakentaminen on byrokratisoitu asteelle, jonka jälkeen järkevä todellinen rakentaminen on lähestulkoon mahdotonta. Systeemi elättää rakennusbyrokraatteja ja ehkäisee tehokkaan rakentamisen. Tuloksena on täydelliset paperipinot, mutta kehnot lyhytkestoiset rakennukset.
Hannu Aro
09.06.2016 10.22Ei ymmärretä mitä omistetaan ennen kuin se menetetään, esim. Satu Hassi haluaisi nyt suojella silokalliot. ”Jääkauden muovaavat ja hiomat silokalliot rannikolla, saaristossa ja sisämaassa ovat suomalaisen maiseman ja luonnon keskeinen ja kaunis osa, jollaista ei esiinny monessa maailman maassa. Jos kallion pinta rikotaan, sileä pinta ei uusiudu ennenkuin seuraava jääkausi sen hioo”.
http://www.satuhassi.fi/2016/kirjallinen-kysymys-kokkojen-polttamisesta-silokallioilla/
Seuraavaksi kuullaan kansanedustajiksi pyrkivien puheissa esim.
”Tuulivoimalat olivat ilman muuta virheitä vihreässä politiikassa, sori siitä”, ja valtavat ympäristö- ja terveys vahingot olisi näin kuitattu.
Politiikka on ihmeellistä, Osmo Soininvaara kiteytti tuulivoima puolesta/vastaan keskustelun Iltalehdessä yksinkertaisesti ja selvästi: ”Petoksista kaikkein typerin on itsepetos”
Perusoikeuksien lisäksi perustuslain toinen luku säätää myös yhden velvollisuuden:
»Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.»
Varovaisuusperiaate on pantava täytäntöön tuulivoimaloiden rakentamisessa Suomeen, rakentamiset on pysäytettävä toistaiseksi, kuten Tanskassa, Saksassa ja muuallakin on tehty.
Varovaisuusperiaate eli ennaltavarautumisen periaate on kansainvälisesti tunnustettu riskienhallinnan periaate. Se on tärkeä prinsiippi EU:n ympäristöpolitiikassa ja se mainitaan EU:n peruskirjassa.
Varovaisuusperiaatetta on tarkoitus soveltaa riskin vähentämiseksi tilanteessa, jossa tieteellinen näyttö on vielä epävarmaa, mutta tiedeyhteisön keskuudessa on perusteltuja epäilyksiä haitoista. On paikallaan korostaa, että varovaisuusperiaatteen käyttöönotto ei edellytä kiistatonta näyttöä haitoista – silloinhan kyseessä ei olisi enää varovaisuusperiaate.
Käytännössä varovaisuusperiaatetta kuvaa hyvin englannin sanonta ”Better safe than sorry.”
Juhana Herttuala
09.06.2016 23.541. Liikenne sähköiseksi
Tein ympäristöteon, johon rahani riittivät. Ostin biokaasulla käyvän auton, jonka oikea autoveroprosentti olisi tuolloin ollut 19,6%, se ei Valtiolle riittänyt, vaan verot määrättiin saman suuruisena, kuin bensiiniä polttavalle Range-Roverille, 35% mukaan. Silloin elettiin Kataisen aikaa, eikä vieläkään ole mikään muuttunut. Paljon puhetta, vähän villoja.