Wienissä ETYJ:n pysyvässä neuvostossa käytiin tänään tärkeä keskustelu Valko-Venäjän ihmisoikeusloukkauksista, perustana viime joulukuun vaalien jälkeiset tapahtumat ja sitä seuranneet oikeudenkäynnit. Käsittelyssä oli selvitys, jota Suomi yhdessä 13 muun maan kanssa oli pyytänyt.
Valitettavasti Valko-Venäjä oli kieltäytynyt yhteistyöstä selvityksen teossa. Se ei nimittänyt työhön omaa edustajaansa eikä suostunut keskustelemaan tehtävään valitun ranskalaisen professori Decaux´n kanssa.
Decaux´n raportti on korutonta kertomaa Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteesta. Presidentinvaalien jälkeen maassa tapahtui vakavia ja systemaattisia ihmisoikeusloukkauksia. Valko-Venäjä ei ole noudattanut ETYJ-sitoumuksiaan.
Loppukeskustelu tänään oli värikäs. Ei mikään yllätys tilanteessa, jossa ”isäntävaltio” suhtautuu kielteisesti selvitystyöhön.
Valko-Venäjältä toivottiin puolueetonta tutkimusta joulukuun tapahtumista. Toivottiin, että raportit pidätettyjen huonosta kohtelusta tutkitaan asiallisesti, oikeuskäsittelyt käydään kunnolla läpi ja syytetyille turvataan oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Valko-Venäjää kehotettiin myös toimiin, joilla turvataan kokoontumis- ja mielipiteenilmaisuvapaus.
ETYJin mahdollisuudet yhteistyöhön Valko-Venäjän kanssa heikkenivät aiemmin tänä vuonna, kun Valko-Venäjä kieltäytyi jatkamasta ETYJ-mission toimintaa Minskissä. ETYJ-missioiden tarkoituksena on tukea ja avustaa maata, jotta yhteisesti sovittuja sitoumuksia ja käytännön yhteistyöhankkeita voidaan panna täytäntöön.
Nyt on tärkeää luoda katse eteenpäin. Valko-Venäjä on osa Eurooppaa ja olisi tärkeää, että se tekisi yhteistyötä myös ETYJin parissa, yhteisten arvojen ja sitoumusten mukaisesti. Pallo on pitkälti Valko-Venäjällä itsellään: haluaako se yhteistyötä vai pyrkiikö se kulkemaan eristyneisyyden tietä?
