Kokoomuksella on mahdollisuus olla ensimmäistä kertaa suurin puolue eduskuntavaaleissa. Se nostaisi Jyrkin pääministeriksi. Viimeiset mielipidemittaukset ovat olleet lupaavia. Ei pidä kuitenkaan nuolaista ennen kuin tipahtaa.

On puhuttu paljon siitä, että vaalit ovat ennätystiukat. Tiukkaa on ollut aikaisemminkin: suurimman ja toiseksi suurimman puolueen eduskuntavaalikannatuksessa on viimeksi ollut yli prosenttiyksikön ero vuonna 1995. Perussuomalaiset tullevat nostamaan kannatustaan reippaasti. Urheilukilpailuissakin on kuitenkin tärkeintä se, kuka voittaa – ei se, kuka tsemppaa parhaiten verrattuna edelliseen kisaan.

Ennakkoäänet pamahtavat ruutuun klo 20. Silloin olemme jo viisaampia – mutta lopullista totuutta niistä ei vielä näe. Edellisissä eduskuntavaaleissa Kokoomuksen lopullinen tulos oli 0,7 %-yksikköä parempi kuin osuus ennakkoäänistä. Vihreillä nousua tuli vaali-illan aikana peräti 2 %-yksikköä, RKP:lläkin 0,8. Keskustan tulos taas laski vaali-illan aikana ennakkoääniin verrattuna 1,8 %-yksikköä, SDP:lläkin 1,3.

Ennakkoäänestysaktiivisuus nousi puolitoista prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista ja oli nyt 31,2%. Tämä saattaa ennakoida yli 70 %:n äänestysaktiivisuutta – toivottavasti näin! Ennakkoäänien osuus kaikista äänistä on kuitenkin noussut tasaisesti vaali vaalilta, joten varma tästä ei voi olla.

Olen ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleissa ehdolla. Tulosta on vaikea arvioida etukäteen. Ulkoministerin homma on tietysti rajoittanut sitä aikaa, minkä olen pystynyt käyttämään kampanjointiin, mutta mielestäni fiilis on ollut koko ajan tosi hyvä. Suurkiitos kampanjapäällikkö Jussille ja koko tiimille kaikesta mitä olette tehneet: puhuneet tutuille ja tuntemattomille, jakaneet ja luukuttaneet esitteitä ja levittäneet viestiä mm. Facebookissa.