Vaaleissa on vähän sama meininki kuin jääkiekossa keväisin. Ensin käydään kovaa kamppailua SM-liigan mitaleista. Sen jälkeen nollataan tilanne ja rakennetaan maajoukkue, joka edustaa Suomea MM-kisoissa. Play-off taistelut unohdetaan. Puhalletaan samaan hiileen sinivalkoisessa pelipaidassa.

SM-liigassa punapaidat (IFK) voitti kultaa, sininen Blues hopeaa ja keltainen Lukko pronssia. Vaaleissa sininen Kokoomus nappasi ykköspaikan, punainen SDP hopeaa ja pronssille nousi ”sini-keltaiset” Perussuomalaiset. Soini nosti joukkueensa jumbosijalta pronssille. Huikea suoritus. Onnittelut! 

Suomen vaalit ovat herättäneet harvinaisen paljon kiinnostusta maailmalla, ja hyvä niin. Viime päivät ovatkin menneet pitkälti kansainvälistä mediaa paimentaessa. On ollut Financial Timesia, Al-Jazeeraa, Economistia, NY Timesia, jne. Rautalangasta on saanut vääntää Suomen vaalijärjestelmästä ja vaalien tuloksesta.

Perusviesti: me suomalaiset kunnioitamme demokratiaa ja olemme käytännönläheisiä ongelman ratkojia. Meihin voi, ja kannattaa luottaa. Nyt kannattaa vaan ottaa iisisti. Me olemme aina onnistuneet rakentamaan koalitiota, jotka pohjautuvat yhteiseen hallitusohjelmaan. Homma hoituu. Piste.

Myönnän, että minua on myös ärsyttänyt tapa, jolla Timo Soinia on käsitelty kansainvälisessä mediassa. Ei pidä demonisoida. Olen tuntenut Soinin 8 vuotta. Monta EU-taistelua on käyty, ja aina hyvässä hengessä. Samaa mieltä ei tarvitse olla, mutta ”Jytky” on reilu ja vastuullinen jätkä, jonka kanssa voi tehdä duunia. Tämän olen myös kv-haastatteluissani sanonut.

Ensi viikolla alkaa hallitustunnustelut ja varsinainen eduskunta työ. Heti Vapun jälkeen on sitten hallitusneuvottelujen vuoro. Kyllä tästä vielä hyvä tulee. Suomalainen maalais- ja kaupunkilaisjärki voittaa aina.

Lopuksi pahoittelut, että blogikirjoittelussa on ollut viimeisten viikkojen aikana muutaman päivien aukkoja. Vaalikentillä on ollut helpompi viestitellä Twitterin ja Facebookin kautta. 

Olen kirjoittanut tätä blogia yli 7 vuotta, ja homma jatkuu. Päiväkirjasta tuli kunnon blogi kun avasin sen kommenteille ja vielä kovempi juttu kun kaikki rupesivat kirjoittamaan omalla nimellä. Tämän blogin pihvi löytyy teidän, arvon kommentaattoreiden kirjoituksista!

Olen ajatellut Blogin, Facebookin ja Twitterin tulevaisuutta seuraavanlaisella tavalla:

1. Blogi – analyyttisemmat, pidemmät kirjoitukset, matkaraportit ja viralliset kannanotot. Suurin osa kirjoituksista suomeksi, aina välillä myös pohdintaa ruotsiksi ja englanniksi. 

2. Facebook – fiilistelyä, kalenteria ja linkityksiä. Kirjoitukset suomeksi.

3. Twitter – tilannekuvia, nopeita kannanottoja ja twit-picsejä. Kirjoitukset lähinnä englanniksi, jotta sitä voidaan myös seurata rajojemme ulkopuolella. 

Olen äärettömän iloinen, että voin käyttää näitä kolmea sosiaalista mediaa perusviestinnässä. Toivon, että se omalta osaltaan lisää ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme avoimuutta. 

Blogia seuraa yli 3000 henkilöä päivittäin, Facebookissa on yli 5000 ”likettäjää” ja Twitteriä seuraa vajaat 7000 ihmistä. Näillä ajattelin mennä. Mitäs sinä olet mieltä? Jatkettaisko näin vai haluaisitko muita muutoksia? Kaikki ehdotukset otetaan kiitollisena vastaan.

Hyvää Pääsiäistä! Glad Påsk! Happy Easter!