Kysymys siitä, onko Afganistanissa käynnissä sota vai ei kirvoitti arvon blogikommentaattoreiden kesken vilkkaan näkemystenvaihdon. Kiitos vielä siitä.
Koko kansainvälisen yhteisön huomio kiinnittyy lähipäivät edelleen Afganistaniin. Maassa huomenna järjestettävät presidentin- ja maakuntaneuvoston vaalit ovat Afganistanin lähitulevaisuuden ehkä suurin haaste. Vaalien mahdollisimman rauhallinen sujuminen ja uskottava järjestäminen on edellytys demokratian vahvistamiselle maassa. Oleellisinta on, että vaalitulos olisi riittävän legitiimi, jotta kaikki afgaaniosapuolet voisivat sen hyväksyä. Kyse on hyvin tärkeästä etapista. Miten Afganistanin demokratisoitumisprosessi etenee, heijastuu lisäksi väistämättä myös alueelliseen turvallisuuskehitykseen, ja loppukädessä myös muualle, kuten Eurooppaan. Siksi asia koskettaa suoraan myös meitä.
Vaalien järjestämisessä ei ole kyse mistään pienestä logistiikkaharjoituksesta. Rekisteröityjä äänestäjiä Afganistanissa on kaikkiaan 17 miljoonaa, mikä on enemmän kuin viime vaaleissa. Presidentinvaalien tulokset tullaan antamaan noin kuukauden kuluessa ja mahdollinen toinen äänestyskierros järjestettäneen 1. lokakuuta.
Vaalien lähestyessä turvallisuustilanne on heikentynyt selvästi. Viimeisimmät iskut kohdistettiin eilen presidentin palatsia ja viikonloppuna ISAF:in päämajaa vastaan Kabulissa. Viime vaaleista poiketen demokratisoitumista vastaan taisteleva taleban on ilmoittanut iskevänsä myös äänestyspaikoille ja kehottanut ihmisiä olemaan äänestämättä. Toisaalta joidenkin taleban-ryhmittymien kanssa kerrotaan päästyn sopimukseen siitä, ettei vaaleja häirittäisi.
Vaaleja varten on ollut tarkoitus perustaa noin 6700 äänestyspaikkaa, mutta turvallisuustilanteen takia lopullinen määrä voi olla jopa kymmenyksen pienempi. Tällä hetkellä kymmenkunta piirikuntaa (kaikkiaan 365:sta) ei ole hallituksen valvonnassa, ja niissä vaalien järjestäminen riippuu meneillään olevien kapinallisten vastaisten operaatioiden onnistumisesta. Piirikunnista peräti 120 kuuluu korkean turvariskin luokkaan. Päävastuu vaalien turvallisuudesta on Afganistanin poliisilla (ANP) ja maan armeijalla (ANA), joiden työtä ISAF tukee.
Afganistanissa ehdokkaiden alueellinen ja etninen tausta on poliittisia puolueita merkittävämpi tekijä. Vaaleissa on kolme pääehdokasta. Heistä nykyisellä presidentillä Hamid Karzailla, joka on pataani, on vahvin kannatus (35%). Kaksi muuta pääehdokasta, entinen ulkoministeri Abdullah Abdullah (tadzikki, kannatus 26 %) ja entinen suunnitteluministeri Ramazan Bashardoost (hazara, kannatus noin 10 %), ovat vahvistaneet asemiaan ja on mahdollista, että vaalien ensimmäinen kierros ei tuo vielä ratkaisua. Abdullah Abdullahin lisääntynyt kannatus näyttäisi nostavan hänet Karzain päävastustajaksi. Kaikkiaan ehdokkaita on jäljellä 37, joista naisia on kaksi.
Riski väkivaltaisuuksille vaalien jälkeen on olemassa, mikäli vaaleissa katsotaan tapahtuneen paljon vilppiä.
Afganistaniin liittyneen runsaan uutisoinnin joukossa saapui myös tieto, että presidentti Karzai hyväksyi kiistellyn shiia-lain uudistetun version. Olen asiasta hyvin huolestunut. Lakihan vedettiin takaisin keväällä tarkastettavaksi vahvan kansainvälisen painostuksen jälkeen. Uudistettunakin sen silti edelleen tulkitaan heikentävän ja rajoittavan naisten asemaa. Laki koskettaa noin 15 prosenttia väestöstä. Parlamentti oli lain hyväksynnän aikaan vielä kesätauolla, joten keskustelu siitä tulee vielä jatkumaan.
Afganistanista siirrän nyt omat ajatukseni illaksi Suomen ja Ruotsin suhteisiin. Isännöin illalla Turun linnassa joukkoa ruotsalaisia päätoimittajia. He ovat parin päivän ajan Suomessa ulkoministeriön vieraana, tarkoituksenamme on esitellä monipuolisesti Suomen asioita talouden, politiikan ja kulttuurin saralla. Mukava ilta tulossa, varmasti hyvää ruokaa ja mielenkiintoista keskustelua.
