Paikallisen sopimisen kokonaisuus on hallitusohjelman kunnianhimoisen työllisyystavoitteen tärkeimpiä osia. Hallitus tavoittelee sitä, että työllistyneiden suomalaisten määrä kasvaisi 100 000:lla ja työllisyysaste nousisi 72 prosenttiin. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää paikallisen sopimisen vahvistamista.

Paikallisen sopimisen logiikka on yksinkertainen. Kysymys on siitä, että valta sopia työnteon järjestämisestä annetaan sinne, missä on paras mahdollinen käsitys yrityksen ja työpaikan vahvuuksista ja heikkouksista sekä työnteon ja työhyvinvoinnin kannalta olennaisista tekijöistä. Kuka muu olisi oman työnsä paras asiantuntija, ellei työntekijä itse? Kuka tuntisi yrityksensä kriittiset menestystekijät, ellei yrittäjä itse? Uudistuksen tarkoitus on antaa työpaikoille nykyistä laajemmat mahdollisuudet hyödyntää näitä vahvuuksia, jotta Suomeen voisi syntyä lisää työtä.

Tavoitteenamme on, että jatkossa yrityksissä kyetään sopimaan nykyistä laajemmin paikallisesti kilpailukykyä ja työllisyyttä vahvistavista toimista, työsuhteen ehdoista kuten palkoista, työajoista, työaikapankin käytöstä, sairauspoissaolojen vähentämisestä sekä työhyvinvointiin vaikuttavista kysymyksistä. Niin järjestäytyneet kuin järjestäytymättömätkin yritykset asetetaan sopiessaan samalle viivalle, jolloin yritykset ovat keskenään tasavertaisempia vastaamaan muuttuviin taloudellisiin olosuhteisiin ja yritysten keskinäinen kilpailu kirittää kaikkien tuottavuutta. Nykyinen globaali talous vaatii yrityksiltä entistä nopeampaa reagointia, jotta suomalainen työ pärjää kansainvälisessä kilpailussa.

Hallitus on päättänyt asettaa kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan paikallisen sopimisen lainsäädäntöä. Työryhmässä tulevat olemaan edustettuina työmarkkinakeskusjärjestöt, Suomen Yrittäjät sekä keskeiset ministeriöt. Hallituspuolueet ohjaavat työryhmän toimintaa, jotta rima paikallisen sopimisen syvyydelle ja laajuudelle asetetaan riittävän korkealle ja hallitusohjelman kirjaukset ja henki toteutuvat.

Yhteiskuntasopimuksen kariuduttua liittojen työehtosopimukset eivät ole alkuvuodesta auki. Tämän vuoksi paikallisen sopimisen edistäminen pelkästään työehtosopimustietä muuttui aikataulujen kannalta vaikeaksi. Paikallinen sopiminen on myös vahvemmalla pohjalla, kun sillä on lainsäädännöllinen perälauta.

Nyt valittu etenemismalli perustuu lainsäädännön uudistamiseen, mutta se ei ole selvitysmies Harri Hietalan toisena vaihtoehtona esittämä puhdas lainsäädäntömalli. Kyse on uudenlaisesta etenemismallista, jossa työehtosopimusjärjestelmän puitteissa tapahtuva paikallinen sopiminen on etusijalla, mutta lainsäädäntö laaditaan perälaudaksi varmistamaan, että paikallinen sopiminen etenee riittävällä tasolla. Tämä tarkoittaa, että jos työntekijät ja työnantajat eivät kykene työehtosopimuksissa sopimaan paikallisen sopimisen pelisäännöistä esimerkiksi työajan ja palkkojen osalta, noudatetaan automaattisesti lakiin kirjattuja pelisääntöjä.

Kolmikantaisen ryhmän tulee saada valmistelutyönsä valmiiksi maaliskuun puoliväliin mennessä. Esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokauden aikana ja lakien suunnitellaan astuvaan voimaan viimeistään syyskuun alusta 2016. Tämä tarkoittaa sitä, että paikallisen sopimisen pelisäännöt on vietävä työehtosopimuksiin jo syksyn työmarkkinakierroksella tai muuten sovelletaan uuden lain mukaisia pelisääntöjä.

Suomen hyvinvointi lähtee suomalaisesta työstä. Jos uskoo tähän ajatukseen, on myös tehtävä päätöksiä, joilla Suomeen syntyy lisää työtä.

Suomella on kolme vaihtoehtoa:
1) Voimme jatkaa velaksi elämistä, tekohengittää taloutta ja jättää laskun lapsillemme.
2) Voimme jatkaa kituuttamista, juustohöylää ja veronkiristyksiä. Leikkausten tielle ei loppua näy, jos taudin sijasta hoidetaan pelkkiä oireita.
3) Voimme asettaa työn etusijalle ja tehdä rohkeita uudistuksia, jotka tuovat lisää työtä ja työpaikkoja.

Hallitus on valinnut uudistusten tien. Rakenteelliset, työllisyyttä pitkällä aikavälillä lisäävät uudistukset, kuten paikallinen sopiminen ovat tie kohti vahvaa, modernia suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, joka menestyy myös kansainvälisen kilpailun puristuksessa.

Twitter

Facebook