Tapasin tänään pohjoismaiden ministerineuvoston uuden pääsihteerin Dagfinn Höybråtenin. Meillä on synkannut ensi hetkistä lähtien, ja näkemyksemme pohjoismaisen yhteistyön tilasta ja tulevaisuudesta sopivat hyvin yhteen. Yhteinen artikkelimme pohjoismaisista rajaesteistä julkaistiin sopivasti pääsihteerin Suomen-vierailun aikana HBL:ssä ja Kalevassa.
Kävimme läpi pohjoismaisen yhteistyön asialistan keskittyen tulevaisuuden haasteisiin, rahoitukseen ja rajaesteisiin.
Pohjoismaiden brändi on valtava voimavara, ja pohjoismaiselle mallille on kysyntää. Pohjoismaisten instituutioiden pitäisi vastata tähän haasteeseen ennakkoluulottomammin. Hyvä esimerkki pohjoismaisuuden voimasta on Skavlan-ohjelman valtava kansainvälinen suosio. Pohjoismaat ovat useimpien kansainvälisten vertailujen kärjessä. Meillä on hyvä tarina: olemme tuottaneet toimivia yhteiskuntia ja käyttäneet ympäristöämme luovasti hyväksi.
Totesimme, että pohjoismaisen hallinnon laatua ja tehokkuutta voi edelleen vahvistaa. Pohjoismainen brändi ja kansalliset hankkeet voivat tukea toisiaan entistä vahvemmin. Samalla voimme kyllä pitää kiinni hyvistä perinteistä kuten yhteisymmärrykseen perustuvasta päätöksenteosta. Muutokset tulee tehdä asteittain, koska useimmat projektit tarvitsevat useamman vuoden onnistuakseen. Tärkeintä on keskittyä konkreettisiin hankkeisiin, jotka tuovat yhteistyön näkyväksi jokapäiväisessä elämässä.
Myös varainkäytössä tulee tavoitella hallittua siirtymää kohti parempaa fokusointia. Kun säästöistä on nyt syntynyt alustava yhteisymmärrys, voimme suunnata tarmomme rahankäytön priorisointiin. Siinä yhteydessä tulee avoimesti harkita myös ministerineuvoston toiminnan tehostamista. Eräillä sektoreilla kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikassa yhteistyötä kaivataan selvästi lisää, toisilla kenties vähemmän. Yksi mahdollisuus on yhteistyön koordinaation parantaminen.
Olen muuten pannut tyytyväisenä merkille, miten hyväksi ideaksi osoittautui niin sanottu Stoltenbergin raportti pohjoismaisesta yhteistyöstä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Totesin heti raportin ilmestyessä, että siinä on paljon tervetullutta sisältöä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Se sisälsi muun muassa ajatuksen Islannin ilmatilan valvonnasta, joka nyt on monien vaiheiden jälkeen toteutumassa. Raportissa on myös 12 muuta kiinnostavaa ehdotusta, joita kannattaa edelleen tutkia.
Rajaesteyhteistyössä tavoitteenamme on uusi toimintaohjelma, jota alettaisiin toteuttaa ensi vuoden alusta. Totesimme, että ehkä rajaesteidenkin hoitamiseen tarvitaan oma pysyvä neuvosto, jota puheenjohtajavaltio vetää. Tärkeintä on saada vuosittain selvitys saavutetuista tuloksista, joista voidaan vetää asiaankuuluvat johtopäätökset ministeritasolla. Rajaesteet tuottavat hyvinvointitappioita, joten painetta niiden poistamiseksi on pidettävä jatkuvasti yllä. Tämä on yksi niistä harvoista aiheista, joista vallitsee Suomessa koko poliittisen kentän kattava yhteisymmärrys.
Keskustelu jatkuu. Palaan siihen viimeistään seuraavan ministerikokouksen myötä heinäkuussa.
