EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) keskusteltiin tänään EU:n kauppaministerineuvostossa. Komissaari de Gucht kertoi tapaamisestaan USA:n kauppaedustaja Fromanin kanssa. Seuraava neuvottelukierros alkaa 19.5. Washingtonissa.
Meille TTIP on tärkeä sopimus, jonka avulla turvataan talouskasvua ja saadaan työpaikkoja. Hallitus ja eduskunta ovat sitoutuneet neuvotteluihin moneen kertaan. Kauppaluvut puhuvat puolestaan. Yhdysvallat on yksi tärkeimmistä kauppakumppaneistamme, neljänneksi suurin vientimaa Ruotsin, Saksan ja Venäjän jälkeen. Vuonna 2013 vientimme oli 3,6 miljardia euroa (noin 6,4 % Suomen kokonaisviennistä). Suomen tuonti Yhdysvalloista ylsi vuonna 2013 kahteen miljardiin euroon (noin 3,4 % kokonaistuonnista). USA on Suomen kuudenneksi tärkein tuontimaa.
Sopimuksen pelätyistä haitoista on virinnyt eurovaalien lähestyessä uusi keskustelukierros eri EU-maissa. Suomessakin joukko tutkijoita julkaisi kirjeen asiasta.
Suomi on ajanut neuvotteluissa koko ajan mahdollisimman suurta avoimuutta. Avoimuus on parasta lääkettä epäluuloihin ja väärinkäsityksiin. Yhdessä muutaman muun jäsenmaan kanssa ehdotimme tänään EU:n neuvottelumandaatin julkistamista, ja ajatus sai vahvaa tukea eri puolilta. Lopullinen päätös saadaan toivottavasti tehtyä jo ensi viikolla.
Epäilyt eurooppalaisten normien ja standardien vaarantumisesta tai investointisuojan haitallisuudesta eivät neuvottelijoiden arvion mukaan ole perusteltuja. Huolet on kuitenkin otettava otettava vakavasti ja varmistettava, ettei sopimukseen jää porsaanreikiä.
EU:n ja Yhdysvaltojen yhteinen tavoite on säilyttää korkea sääntelyn taso, kumpikaan ei halua alentaa esimerkiksi ympäristöä koskevia normeja. Tämä kävi selväksi Washingtonissa huhtikuun alussa käymissäni keskusteluissa. Jatkossa TTIP asettaa standardin muiden maiden kanssa käytäville neuvotteluille. Haluamme, että myös esimerkiksi Aasian maissa noudatetaan korkeaa ympäristön- ja kuluttajansuojaa.
EU:n kaikissa kauppasopimuksissa taataan osapuolten oikeus terveys- turvallisuus-, työ-, kuluttaja ja ympäristölainsäädännön tason ylläpitämiseen tai nostamiseen. Myös TTIP- neuvotteluissa kiinnitetään tähän erikseen huomiota.
Julkiset palvelut, esimerkiksi terveydenhuolto ja peruskoulutus on EU:n aikaisemmissa kauppasopimuksissa rajattu ulkopuolelle. Näin toimitaan myös Yhdysvaltojen kanssa.
Suomen houkuttavuus sijoituskohteena kasvaisi TTIP:n avulla. Saamme nyt liian vähän ulkomaisia sijoituksia. Investointisuojaa koskevalla sopimuksella ei rajoiteta Suomen ja muiden sopimuspuolten oikeutta yleisen edun nimissä ja syrjimättömien lakien nojalla säädellä liiketoimintaa alueellaan. Ulkomaisten sijoittajien tulee aina noudattaa lakeja ja määräyksiä.
Riitojenratkaisumenettely ei ole tuomioistuin vaan osapuolten kannalta joustava tapa ratkaista yksittäisiä kiistoja. Menettely on mukana kaikissa Suomen 67 investointisuojasopimuksessa. Mikään ei myöskään estä ratkaisemasta riitaa kansallisessa tuomioistuimessa tai muuten sopimalla. Näin myös lähes aina tehdäänkin, mistä osoituksena välimiesmenettelyjen erittäin vähäinen määrä suhteessa kaikkiin ulkomaisiin sijoituksiin.
Komissio on avannut mm. investointien riitojenratkaisusta julkisen konsultaation, johon kaikki voivat osallistua. Toivottavasti mahdollisimman moni kertoo mielipiteensä.
Jussi Kytösaho
09.05.2014 06.18Moi,
Olen yrittänyt tentata moneen otteen suoraan sinulta sekä EU -tahoilta yksityiskohtia mm. GMO -asiasta, mutta kukaan ei koskaan vastaa tiedusteluihini. Toistan siis kysymykseni tässä: Mikä on EU:n kanta GMO -asiassa ja missä nyt mennään neuvotteluissa sen suhteen? Tuleeko EU kenties hyväksymään GMO -elintarvikkeiden tuonnin USA:sta Eurooppaan TTIP:n myötä? Toivottavasti ei nyt eikä koskaan.
Ystävällisin terveisin,
Jussi
Mika Kaakinen
12.05.2014 08.41Muista tehdä kovasti töitä palkkasi eteen. Suomi tarvitsee töitä ja talouskasvua. ”Jessen” haltuun.
Alexander Stubb
16.05.2014 23.50Hei Jussi, pahoittelut vastauksen viipymisestä.
EU on linjannut jo neuvotteluiden alussa selkeästi, että neuvotteluissa ei tulla muuttamaan EU:n geenitekniikkaa ja hormoneja koskevaa peruslainsäädäntöä. EU:hun voidaan jo tuoda muuntogeenisiä organismeja tai niistä valmistettuja tuotteita, jos ne on hyväksytty käytettäviksi elintarvikkeina, rehuina tai viljeltäviksi.
Hyväksymisprosessi sisältää muun muassa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n riskiarvion, EU:n jäsenvaltioiden lausunnot sekä julkisen kuulemisen. Jos elintarvikkeet tai rehut sisältävät muuntogeenisiä aineksia tai ovat niistä valmistettuja, ne on pakko merkitä asianmukaisesti.
Myös hormonilihan osalta EU:lla on oma selkeä lainsäädäntönsä, jonka nojalla on kielletty kasvua ja tuotantoa edistävien hormonien ja muiden aineiden käyttö tuotantoeläimille. Asiaa on käsitelty WTO:ssa, ja EU ja Yhdysvallat ovat sopineet järjestelystä, jossa Yhdysvalloista voidaan tuoda EU:n markkinoille ei hormoneilla käsiteltyä naudanlihaa.
Suvi Pöyhönen
18.05.2014 10.48Jaammekohan samankaltaiset arvot ja elämänkatsomuksen?
Olen kasvatuksen ja opetuksen akateemisen tason asiantuntija.
Minulle tärkeää on yhteyskunnan hyvinvoinnin edistäminen ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisy. Tarkoitan tällä niin yksilöitä, yhteisöjä sekä organisaatioita, kuinka hyvinvointia edistetään.
Hyvinvointi kattaa ihmisen koko elinkaaren syntymästä kuolemaan ja ihminen on elinikäinen oppija, joka kaipaa ja tarvitsee haasteita, uteliaisuutta, rehellisyyttä ja luovaa avoimuutta sekä muita oppimisen edellytyksiä voidakseen kehittyä ihmisiä. Kun yksilö voi hyvin, hän on kykenevä auttamaan muita. Hän voi kehittää itseään, päiväkoti-, koulu-, työhyvinvointia sekä kaikkien työelämästä ansaitusti eläkkeelle päässeiden ja esimerkiksi sotaveteraanien hyvinvointia.
Lähimmäisistä välittäminen ja dialogi ovat avain hyvinvointiin, omaan ja muiden.
Tässä muuttuvassa, globaalissa maailmassa
on kehityttävä selviytyäkseen. On epärealistista ja järjetöntä ajatella että se ajattelu, elintapa ja politiikka, mikä toimi 50 tai 100 vuotta sitten olisi kyseenalaistamatta paras ratkaisu. Menestys ei tule menestystä havittelemalla.
Antiikin aikaiset viisauden rakastajat, filosofit, kuten Sokrates ja Platon oivalsivat kuinka yhteiskunta voi toimia. Ainut ongelma oli, että heitä ei kiinnostanut retoriikka ja valta vaan totuus. He pysyivät totuudessa, mikä taisi olla uhkarohkeaa sillä lopputulos on surmaaminen.
Onneksi nykyään kenellä tahansa on oikeus ja mahdollisuus edistää parhaiksi ja oikeiksi katsomiaan arvojaan rauhanomaisella tavalla. Ajattelun- ja sananvapaus ovat oikeuksia, jotka on hyödyllistä hyödyntää.
Mitä mieltä te olette, Alexander Stubb, olenko käsittänyt teidän sanomastanne jotakin kuten olette tarkoittaneet?
Olisi kiintoisaa kuulla, mitä vastaatte.
Ystävällisesti,
Suvi Pöyhönen
Ville H.
26.05.2014 11.55Hei Alexander,
Sopimukseen positiivisesti tai neutraalisti suhtautuva tiedottaminen korostaa toistuvasti sekä avoimmuutta, että toteutuessaan sopimuksen tuomia positiivisia vaikutuksia mm. Euroopan työllisyyteen, vientiin ja kiinnostavuuteen investointikohteena. Mikäli sopimus todellakin on näin positiivinen asia, miksi tämä avoimmuus on asia, jota näköjään pyritään silti kaikin keinoin silti välttämään? Viittaan tällä kaikkiin marraskuun 2013 jälkeen julkaistuihin tietoihin, jotka osoittavat, että sopimuksen sisältöä on tarkoituksella pyritty pitämään salassa sekä eurooppalaisilta poliitikolta, että tavallisilta kansalaisilta.
Lisäksi haluaisin kysyä, minkälaiseen tilastotietoon tai laskelmiin perustuvat arviot sopimuksen tuomista työllisyys-, investointi- ja talousvaikutuksista? …kun varsinaista faktaa sopimuksen sisällöstä näin pelkän uutisoinnin ja internetin varassa toimivana on erittäin vaikea saada. Sopimuksen haittavaikutuksista ja riskeistä vuodotettya materiaalia löytyy Wikileaksin arkistoja myöten, joten se paljon lupailtu avoimmuus varmaan auttaisi selvittämään näitä positiivisia puolia. …mikäli niitä todellisuudessa on?
Veijo P
09.11.2014 06.04Yhdysvaltojen sisällä GMO tuotteita valmistavat ja tuottavat yritykset ovat haastaneet oikeuteen osavaltioita. Uusimpana oikeuteen menijänä on Starbuck, joka on noussut Vermontin osavaltiota vastaan. Syynä oikeuteen menoon on se että osavaltio on tehnyt lain, joka määrää merkitsemään tuotteisiin sisältääkö tuote GMO tuotteita.
Maailmalla on useita vastaavia oikeudenkäyntejä suuryritys vastaan pieni maa. Suurin oikeudenkäyntien aloittaja on Monsanto, joka on GMO-tuotteiden suurimpia kehittäjiä. Maita on haastettu oikeuteen kaivoksien perustamisen kieltämisestä.
Kuinka Suomi pystyy turvaamaan kansallisomaisuuden ja kansalaisten oikeudet suuryritysten kasvavaa uhkaa vastaan? Voiko kansallinen laki olla vapaakauppasopimuksen yläpuolellla?
Not Found
The requested URL was not found on this server.