Kokoomus haluaa uudistaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Haluamme säilyttää tämän arvokkaan mallin, jossa lapsemme saavat julkisissa kouluissa maailman parasta opetusta, jokainen voi lähtökohdista riippumatta ponnistaa niin korkealle kuin suinkin, jokaiselle on tarjolla laadukkaat julkiset terveyspalvelut ja jokaisesta pidetään huolta, jos ei siihen itse pysty.
Hyvinvointiyhteiskunnan uudistaminen ja kehittäminen on meille Kokoomuksessa ykköstavoite – jotta Suomi olisi satavuotisjuhlissaan vuonna 2017 maailman paras maa syntyä, elää ja yrittää.
Suomea ei kuitenkaan saada liikkeelle syytämällä lisää veronmaksajien rahaa elvytykseen.
Suomi saadaan liikkeelle vain työn kautta. Sinun, minun, 59-vuotiaan poliisin, 21-vuotiaan oppisopimusopiskelijan, nyt rakennusalalta työttömänä olevan, äitiyslomalta toimistoon palaavan, sairaalassa vuorotyötä tekevän, taksia ajavan tai insinöörityötä tekevän maahanmuuttajan. Meidän jokaisen työllä.
Siksi on mentävä työn kautta. Se tarkoittaa luottamusta suomalaisiin. Luottamusta siihen, että olemme osaavia ja eteenpäin pyrkiviä ihmisiä. Ihmisiä, jotka eivät kaipaa lisää rajoituksia, holhoamista ja sääntelyä. Vaan ihmisiä, jotka kaipaavat enemmän vapauksia, oppimisen mahdollisuuksia, työhön kannustamista ja yrittämisen edellytyksiä.
Mutta tosiasioita emme voi juosta karkuun. Se ei olisi reilua ketään kohtaan.
Me suomalaiset olemme nyt kovassa paikassa. On päätettävä välttämättömistä sopeutuksista. Ne eivät ole mukavia päätöksiä. Miksi ihmeessä suomalaisten pitäisi sitten ryhtyä tähän?
Itse asiassa tuntuu, että suomalaiset ovat ymmärtäneet tilanteen paremmin kuin eduskunnassa on välillä ajateltu. Viimeisin arvotutkimus kertoo siitä, että suomalaiset hyväksyvät talouden sopeuttamisen. Vain sitä kautta pystymme näkemään polun, jolla pääsemme pois jatkuvasta kituuttamisesta ja kurjistamisesta. Paremmat ajat tulevat kyllä – mutta se vaatii tekoja, ei vain odottelua.
On hyvä mieltää, että tasapainotustoimet koskevat kaikkia suomalaisia. Ne on tehtävä reilusti. Kaikki joutuvat luopumaan jostakin, mutta kukaan ei joudu kantamaan kohtuutonta taakkaa. Kokoomus on aikaisemmin sanonut, että emme sulje mitään yksittäistä kohdetta pois, mutta säästöjä vältetään koulutusmenoista, työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisistä menoista sekä yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista. Nyt on oikea aika tarkentaa tasapainotustoimia.
Leikkaamalla voimme parantaa julkisen talouden tasapainoa, mutta sillä ei kasvateta yhteistä kakkua. Elvyttäminen tarkoittaa uskoa siihen, että julkinen sektori voi luoda rahalla työtä. Molemmille voi olla aikansa ja suhdanteensa, mutta Suomen haasteet eivät ole suhdanneongelmia. Meillä on pysyviä rakenteellisia ongelmia. Kakku ei kasva, vaikka nälkä kasvaa.
On onnetonta, jos hyvinvointimenojen rahoituksen aukko yritetään kattaa vain julkisessa keskustelussa kiilusilmäisestikin väijytyillä säästölistoilla. Silloin finanssipolitiikka muodostuu tällä vuosikymmenellä joka vuosi niin kireäksi että kasvu tyrehtyy. Siksi järkevä lähtökohta on se, että tehdään rakenteellisia uudistuksia, joilla lisätään talouden suorituskykyä, tuotantoa ja työllisyyttä. Mitä enemmän tällaisia uudistuksia tehdään, sitä vähemmän tarvitsee leikata.
Välttämätön sopeutus onkin vain yksi asia Suomen saattamiseksi liikkeelle ja uuteen nousuun. Todellinen voima lähtee rakenteellisista uudistuksista. Ja etenkin siitä, että me uskomme työn linjaan ja siihen, että työn kautta saamme sekä sisältöä elämäämme että myös turvattua hyvinvointiyhteiskuntamme toimimisen.
————-
Hallitus sai tiistaina eteensä valtiovarainministeriön uusimman talousennusteen. Se näyttää paljon huonommalta kuin aikaisemmin on ajateltu. Suomen talous ei ole vieläkään toipunut vuoden 2009 romahduksen jälkeen. Olemme ylivelkaantumisen tiellä. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta puuttuu vuositasolla jopa 10 miljardia euroa. Siis joka vuosi. Talous kasvaa monia vuosia eteenpäin keskimäärin vain noin prosentin vuodessa. Hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet tulee mitoittaa tämän mukaan.
VM:n uuden ennusteen mukaan julkisen talouden velan bkt-suhteen taittaminen laskuun edellyttäisi ensi vaalikaudella 6 miljardin euron sopeutustoimia. Tämän mittaluokan sopeutuksella valtiontalous ja kuntatalous palaisivat lähelle tasapainoa. Koko 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattaminen edellyttäisi lisäksi pidemmällä aikavälillä vaikuttavia rakenteellisia uudistuksia.
Kaikkien suomalaisten on syytä ottaa valtiovarainministeriön viesti vakavasti. Meillä on oltava vain yksi tilannekuva, joka ohjaa ensi vaalikauden ratkaisuja. Muistissa on vuoden 2007 vaalien keskustelu, jolloin leikkaustarve muuttui poliitikkojen mielissä miljardien jakovaraksi. Neljä vuotta sitten osa puolueista kuvitteli, että valtaosa leikkaustarpeesta hoituu talouskasvulla. Tähän meillä ei enää ole varaa. Tosiasiat on syytä tunnustaa.
Samalla on kuitenkin todettava, ettei Suomi nouse leikkaamalla. Siksi järkevä lähtökohta on, että tehdään rakenteellisia uudistuksia, joilla lisätään talouden suorituskykyä, tuotantoa ja työllisyyttä. Mitä enemmän tällaisia uudistuksia tehdään, sitä vähemmän tarvitsee leikata. Nyrkkisääntö on, että yksi prosenttiyksikkö vähemmän työttömyyttä parantaa julkisen talouden tasapainoa karkeasti 600 miljoonalla eurolla vuodessa.
Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen ei ole muuta tietä kuin lisätä työnteon määrää Suomessa. Nykyinen työllisyysasteemme ei siihen riitä. Tämän vuoksi Kokoomus on esittänyt työlistan (http://vaalit.kokoomus.fi/kokoomuksen-tyolista), jonka ratkaisuilla työllisyyttä kyettäisiin jo tällä vuosikymmenellä nostamaan yli 100 000 hengellä.
Tällä vaalikaudella julkista taloutta on sopeutettu karkeasti seitsemällä miljardilla eurolla. Se on enemmän kuin yksikään hallitus aikaisemmin on sopeuttanut. Mutta työllisyyttä lisäävien rakenteellisten uudistusten tekeminen on yllättäen osoittautunut vaikeammaksi kuin leikkaaminen ja veronkorotukset. Tarpeelliset uudistukset ovat jääneet tekemättä.
Kokoomus on halunnut ohjata keskustelua siihen, miten Suomeen saadaan uutta työtä. Uskomme, että taloutta ei voi pelastaa ilman työnteon lisäämistä. Jokaisen työkykyisen on päästävä työelämään mukaan, kasvattamaan yhteistä kakkua. Työllisyysasteen nostaminen on seuraavan hallituksen tärkein tehtävä.
Tähän mennessä Kokoomus on ainoa puolue, joka on esittänyt uskottavan listan uudistuksia, jotka lisäävät sekä työn tarjontaa että työn kysyntää.
————–
Kokoomuksen strategisessa hallitusohjelmassa todetaan näin: ”Menoraami ja julkisen talouden suunnitelma asetetaan siten, että valtion ja kuntien rakenteellinen alijäämä katetaan vaalikauden loppuun mennessä. Sopeutustoimien mittakaava määritellään valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin arvioiden mukaan siten, että se riittää saavuttamaan asetetut tavoitteet.”
Valtiovarainministeriön viime viikolla julkistettu arvio sopeutustarpeesta on kuusi miljardia, josta neljä miljardia olisi valtion, kaksi kuntien puolella. Tähän Kokoomus on valmis sitoutumaan.
VM:n virkamiehet toteavat myös, että sopeutustoimien tulee painottua selkeästi menoihin, koska työllisyyssyistä kokonaisverotusta ei voi kiristää. Myös tähän Kokoomus sitoutuu.
On hyvä tiedostaa, että lyhyellä aikavälillä sopeutustoimet iskevät kasvuun. Tutkimusten perusteella kuitenkin säästöillä velkaantumista saadaan hillittyä tehokkaammin. Säästöt myös leikkaavat kasvua vähemmän kuin veronkorotukset.
Sopeutustoimista on sovittava heti vaalikauden alussa. Ne voidaan kuitenkin ajoittaa järkevästi siten, etteivät leikkaukset tukahduta kasvua. Suhdannenäkymät elävät ja soveliaan finanssipolitiikan mitoitus ajassa on ammatti-ihmisten puuhaa. Kokoomus on valmis keskustelemaan siitä, mikä olisi talouden kasvun, työllisyyden ja julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta perusteltu ura velkaantumisen taittamiseen.
Haluamme koota uudelleen heti eduskuntavaalien jälkeen valtiovarainministeriön ja tutkimuslaitosten johtajista koostuvan ekonomistiryhmän arvioimaan sopeutuksen aikataulutusta.
———–
Vaikeat päätökset hyväksytään parhaiten silloin, kun ne tehdään avoimesti. Siksi on tärkeää, että puolueet kertovat ennen vaaleja kokonaisnäkemyksensä sopeutustarpeesta. On hyvä, että ainakin osa puolueista on kertonut joitakin kohteita, joista ovat valmiita säästämään.
Kokoomus lähtee hakemaan kuuden miljardin euron sopeutusta seuraavista kohteista. Kohteet eivät ole meille kynnyskysymys, vaan olemme valmiita niistä avoimesti neuvottelemaan. Toimenpiteille on esitetty säästötavoite v. 2019 tasolla.
Valtiontalous
Pienennetään indeksiin sidottujen menojen korotuksia -1000 milj. e
Etuuksien tasoa ei leikata. Korotetaan etuuksia siten, että etuudet eivät nouse vaalikauden aikana nopeammin kuin palkat. Kohdistetaan toimet mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Toimeentulotukea korotetaan normaalin mukaisesti. Työeläkkeisiin tehdään normaalin mukaiset korotukset eli ne jätetään tämän kohdan tarkastelun ulkopuolelle.
Kokoomuksen työlistan suorat säästövaikutukset -300 milj. e
Luodaan parempi, mutta enimmäiskestoltaan lyhyempi ansiosidonnainen työttömyysturva, joka kannustaa ottamaan työtä vastaan. Muutetaan opintotukea lainapainotteisemmaksi siten, että se palkitsee nopeammasta valmistumisesta. Tehdään vuorotteluvapaasta syyperusteinen siten, että jatkossa vuorotteluvapaalle olisi mahdollista jäädä vain perustellusta syystä, kuten esim. omaisen hoitamista tai opiskelua varten. Uudistetaan vanhempainvapaajärjestelmä siten, että se tukee tasa-arvoista vanhemmuutta ja lisää pienten lasten vanhempien työllisyyttä. Pidennetään ansiosidonnaista vanhempainvapaata ja kannustetaan isiä pitämään siitä merkittävämpi osuus. Lyhennetään kotihoidon tuen kestoa. Poistetaan työttömyysputki v. 1965 jälkeen syntyneiltä ja luodaan tilalle malli, joka vähentää ikäsyrjintää ja takaa pitkän työuran tehneille turvatun siirtymän eläkkeelle. Toteutetaan muut työlistassa esitetyt toimet.
Kokoomuksen työlistassa esitettyjen toimenpiteiden työttömyyttä vähentävä ja työllisyyttä lisäävä vaikutus julkiseen talouteen -500 milj. e
Karkean arvion mukaan työttömyyden vähentyminen yhdellä prosenttiyksiköllä parantaa julkisen talouden tasapainoa 0,3 prosenttiyksiköllä suhteessa kokonaistuotantoon (n. 600 milj. euroa). Kokoomuksen työlistan ratkaisuilla työllisyyttä kyettäisiin jo tällä vuosikymmenellä nostamaan yli 100 000 hengellä. Nämä toimet voidaan huomioida sopeutustarvetta vähentävänä tekijänä vain valtiovarainministeriön hyväksymien laskelmien perusteella.
Käydään läpi kaikille annettavat tulonsiirrot ja vähennetään niitä hyvätuloisilta -300 milj. e
Mikäli ansiotulojen verotusta kyetään keventämään 2 miljardilla eurolla vaalikauden aikana Kokoomuksen esittämällä tavalla, voidaan työssäkäyvälle väestölle kohdistettuja tulonsiirtoja maltillisesti vähentää. Pienennetään esimerkiksi lääkekorvauksia vähän sairastavilta.
Kehitysyhteistyömäärärahat -300 milj. e
Kehitysyhteistyön vaikuttavuutta parannetaan keskittämällä maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö kaikkein köyhimpiin maihin ja vähentämällä kumppaneiden määrää. Hallintokulujen osuudelle määrärahojen käytössä asetetaan prosenttimääräinen katto. Projektien viivästymisistä aiheutuvaan siirtyvien erien runsaaseen kertymiseen puututaan.
Valtionhallinnon menot -600 milj. e
Eläköitymisen myötä on mahdollista tehostaa valtionhallintoa siten, että jokaisen eläköityvän tilalle ei palkata uutta työntekijää. Tämä vaatii valtion tehtävien karsimista ja sähköisen asioinnin edistämistä. Keskitetään valtionhallinnon ICT-hankintoja ja vähennetään käyttökustannuksia. Edetään mahdollisuuksien mukaan yhteisiin, valtakunnallisiin järjestelmiin. Säästetään valtionhallinnon tilakustannuksissa siirtymällä vähitellen tehokkaampiin ja halvempiin tiloihin. Kohdennetaan säästöjä tasapuolisuuden vuoksi myös poliittiseen toimintaan, esimerkiksi eduskunnan ja ministeriöiden toimintamenoihin sekä vähennetään poliittisten toimijoiden määrää.
Viedään loppuun kuluvalla vaalikaudella sovittuja uudistuksia -300 milj. e
Toteutetaan toisen asteen koulutusta koskeva rakenneuudistus, joka kaatui eduskunnan viime metreillä. Tiivistetään toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa. Rajoitetaan subjektiivista päivähoito-oikeutta osa-aikaiseksi silloin kun vähintään toinen vanhemmista on kotona.
Toteutetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskeva uudistus -300 milj. e
Viedään loppuun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskeva uudistus. Kytketään valmistelu yhteen rahoitusta koskevan uudistustyön kanssa. Otetaan käyttöön sote-budjettikehysjärjestelmä viipymättä. Sote-budjettikehysjärjestelmän on varmistettava palvelutuotannon tuottavuuden kasvu siten, että laadukkaat palvelut voidaan tuottaa pienemmin kustannuksin.
Julkiset työvoimapalvelut -100 milj. e
Sähköistetään julkiset työvoimapalvelut ja siihen liittyvä asiointi. Otetaan käyttöön parempia asiakaslähtöisiä, sähköisiä työnvälitystyökaluja. Parannetaan työnvälitystä hyviksi havaittujen toimintamallien avulla, kuten jalkautumalla yrityksiin. Laajennetaan kokeilua yksityisistä työnvälityspalveluista, joissa korvaus maksetaan tuloksista eli työpaikan löytämisestä työttömälle. Vähennetään määrärahoja työvoimapalveluiden heikon vaikuttavuuden toimista, kuten julkisen sektorin palkkatuesta. Pitkäaikaistyöttömälle on tarjottava tehostetusti työtä, työharjoittelua tai koulutusta jo 300 työttömyyspäivän kohdalla
Sääntelyn purkaminen, luvituksen keventäminen ja digitalisaatio -50 milj. e
Toteutetaan Tarastin työryhmän ehdotukset luvituksen jouduttamiseksi. Puretaan sääntelyä mm. Kokoomuksen eduskuntaryhmän Normitalkoot-esityksen sekä parlamentaarisen työryhmän esitysten pohjalta (esim. ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan lopettaminen, alv-raportoinnin automatisointi, reaaliaikainen tulorekisteri jne.) Edistetään digitalisaatiota Kokoomuksen Suomi teknologian kärkimaaksi 2020 -esityksen pohjalta.
Yritystuet -250 milj. e
Toteutetaan uusi arviointi suorien yritystukien vaikuttavuudesta budjettiriiheen mennessä. Vähennetään tehottomiksi arvioituja yritystukia. Pienennetään energiatukia, esim. tuulivoiman syöttötariffin kustannukset uusien hankkeiden osalta.
Uudelleenkohdennukset 0
Toteutetaan parlamentaarisesti sovitut lisäykset sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoihin, väyläverkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen uudelleenkohdennuksina kehyksen sisällä. Sovitaan uudelleenkohdennukset elokuun 2015 budjettiriihessä osana julkisen talouden suunnitelmaa. Jaetaan säästötaakka tasaisesti kaikkien ministeriöiden kesken hallitusohjelmaneuvotteluissa sovitut menosäästöt kuitenkin huomioiden.
Valtiontalous yhteensä -4000 milj. e
Kuntatalous
Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen -1000 milj. e
Vähennetään kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardilla eurolla v. 2019 tasolla. Arvioidaan kriittisesti kaikkia 2000-luvulla kunnille lisättyjä uusia tehtäviä ja velvoitteita. Hyödynnetään eläköityminen ja luodaan kunnille työkaluja siten, että jokaisen eläköityvän kuntatyöntekijän tilalle ei tarvita uutta työntekijää.
Parannetaan julkisen palvelutuotannon tuottavuutta -1000 milj. e
Kuntien palvelutuotannossa tehdään tilaa yksityisen sektorin ja järjestöjen palvelutuotannolle. Laajennetaan palveluseteleiden käyttöä. Hyödynnetään ICT:tä ja muuta teknologiaa laajasti, muun muassa toteutetaan kansallinen palveluväylä ja tehdään palvelutuotannossa digipalveluista ensisijainen malli. Viedään maaliin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskeva uudistus siten, että se turvaa suomalaisille laadukkaat sote-palvelut. Otetaan käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten hallinnan toteuttava budjettikehysjärjestelmä. Kehys mitoitetaan siten, että se varmistaa sote-palveluiden tuottavuuden kasvulle asetetun tavoitteen. Kuntien osuus tästä tehostuksesta olisi 700 milj. euroa. Toteutetaan terveydenhuollossa valinnanvapausmalli, jossa perusterveydenhuollon rahoitusosuus kulkee ihmisten valitsemalle palvelutuottajalle. Siirrytään aitoon monituottajamalliin, jossa soveltuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottavat kunnat, yritykset ja järjestöt toimivat kaikki samoilla säännöillä.
Kuntatalous yhteensä -2000 milj. e
Julkinen talous yhteensä -6000 milj. e
Edellä on lueteltu esimerkkejä siitä, mitä kohteita Kokoomus olisi valmis harkitsemaan julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kaikkien puolueiden ensisijaisen tavoitteen pitäisi kuitenkin olla työ, koska talouskasvua syntyy vain työn ja yrittämisen kautta. Työpaikkojen lisääminen on kaikkien puolueiden asialistalla ja tavoitteet ovat puolueilla varsin yhteneviä. Mutta keinojen kanssa leijutaan vielä aika korkealla.
Siksi Kokoomus on julkistanut aiemmin työlistan. Olemme antaneet konkreettisia keinoja. Niihin kuuluvat esimerkiksi työntekijän koeajan pidentäminen, jotta yrittäjä uskaltautuisi palkkaamaan ja voisi vakuuttua siitä, että rekrytointi on osunut kohdalleen. Olemme ehdottaneet, että riskiä nuoren, synnytysikäisen naisen palkkaamisesta pienennetään siten, että äidin työnantajalle korvataan vanhemmuudesta johtuvia epäsuoria kustannuksia kertakorvauksena, mikäli äiti palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen. Olemme valmiita luopumaan ulkomaisen työvoiman byrokraattisesta ja hitaasta saatavuusharkinnasta. Haluamme maltillisesti lyhentää ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa ja samalla lisätä aktiivitoimia, jotta työllistyminen nopeutuisi. Nuorille on luotava uusi koulutussopimus, joka olisi yrittäjälle mielekäs tapa tarjota nuorelle mahdollisuus työssä oppimiseen.
Suomen viennin kilpailukyky on palautettava. Veronäpertelyn aika on ohi. Siksi haluamme vaikuttavan, työhön ja ahkeruuteen kannustavan verouudistuksen, joka sidotaan maltillisiin palkkaratkaisuihin.
Työmarkkinaosapuolten on sovittava palkkatasosta, joka parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä suhteessa muuhun euroalueeseen. Olemme valmiit tukemaan työllisyyttä lisäävien, käytännössä lähes nollatasolla olevien tulosopimusten syntyä 2 miljardin euron ansiotuloveron kevennyksillä.
Yhdessä palkkaratkaisu ja veronkevennykset lisäisivät työllisyyttä VM:n arvion mukaan karkeasti 50 000 hengellä. Työllisyyden vahvistuminen kattaisi puolet veronkevennyksen aiheuttamasta rahoitusvajeesta. Toisen puolen olemme valmiit kattamaan kiristämällä välillisiä veroja ja haittaveroja sekä kuntien kiinteistöveroa yhteensä miljardilla eurolla.
Kuten tuostakin huomaamme, työn asettaminen etusijalle ei ole vain kauniita sanoja. Se on valintaa ja myös vaikeita ratkaisuja. Mutta me uskomme siihen, että parempi Suomi odottaa meitä vain rohkeiden linjavetojen kautta. Tässä vaaditaan sitkeyttä suomalaisilta. Johtajuutta päättäjiltä. Yhdessä tekemistä. Mutta mikä tärkeintä – meillä on kaikki avaimet omissa käsissämme saada Suomi uuteen nousuun!
——————-
Pohdin ennen joulua Snellman-säätiön tilaisuudessa sitä, kuinka Suomi saataisiin liikkeelle ja uuteen nousuun. Syvän historian tajun omaava ja paljon elämää nähnyt Snellman kiteytti seuraavasti:
“Pääasia on täyttää velvollisuutensa ja tehdä työtä, mikäli voimat riittävät. Paha päivä menee menojaan niin kuin hyväkin.”
Suomi on selättänyt monta pahaa päivää ja noussut valoisampaan tulevaisuuteen. Niin me selätämme tämänkin, ja näytämme jälleen itsellemme ja maailmalle. Tehdään avoimesti ja suoraselkäisesti vaikeat asiat. Laitetaan Suomi liikkeelle. Mennään työn kautta eteenpäin. Ja muistetaan pitää mielessä tavoitteemme vahvasta hyvinvointiyhteiskunnasta ja paremmasta Suomesta.
Se on ponnisteluiden arvoinen tavoite.
Antti Aromäki
26.03.2015 11.4315v lapsenlapseni sanoi, Suomi tarvitsee kovan pääministerin. Tarkoitti sitä, että nyt pitää panna asiat kuntoon. Olette oikealla tiellä, kyllä kansa ymmärtää tilanteen, kun sen teini-ikäisetkin ymmärtävät.
Olihan tuo Rinteen esitys TV-tentissä tosisurkea.
Ei ratkaisua mistään, mietitään tutkitaan, en ole asiantuntija. Ensin säästöraamit lukkoon, sen jälkeen hienosäätö, nopeasti asia valmiiksi. Ennen juhannusta pitää olla jo pitkällä, elokuussa lopulliset päätökset, muutoin ei tuu mitään.
terv
Antti Aromäki
Marja-Liisa Nordlund
26.03.2015 12.35Hei,
eipä tähän ole paljoa lisättävää eikä moitittavaa! Olen lähes 100 prosenttisen samaa mieltä. Ainoa asia, jota haluaisin on, että vanhempainvapaa saisi olla edelleenkin perheiden sisäinen asia. On niin paljon muitakin asioita kuin vain kustannukset, niin perheellä kuin työnantajillakin, jotka voivat vaikuttaa siihen kumman vanhemman on parempi vapaata pitää. Olisi hienoa jos annettaisiin mahdollisuus kummalle tahansa vanhemmalle heidän parhaaksi katsomilleen pituusjaksoille
Niin, onpa vielä toinenkin…oppisopimusjärjestelmää pitäisi kehittää huomattavasti ja saada sitä yleisemmäksi. En ole ekonomisti enkä edes kovin ”ekonoominenkaan”, mutta voisin kuvitella, että pelkästään taloudellista säästöä syntyisi, että työnantajalle, joka palkkaa nuoren (18-30 vuotias) oppisopimuksella, voitaisiin maksaa esimerkiksi 1-2vuotta, riippuen työn oppimiseen vievästä ajasta, 50% työttömyyskorvauksesta, jota ko. työtön saisi. Työnantaja maksaisi myös 50% ”käypäsestä” palkasta ja ehkäpä saisi10-15% alennus lakisääteisistä ”sivukuluista” tältä ajalta. Nuorten työttömyys ei ole pelkästään taloudellinen ongelma vaan mitä suurimmassa määrin myös sosiaalinen ongelma, joka tulee maksamaan valtavia summia yhteiskunnalle myöhemmin .. mm. syrjäytymisenä ja pahimmassa tapauksessa mielenterveysongelmina tai rikollisuutena
Tässäpä olivat nämä pari asiaa, joita korostaisin..muuten allekirjoitan täysin ehdotetut asiat! Toivottavasti kanssakumppaneilta löytyy malttia tutkia näitä ilman kauheata huutoa ja raivoamista, koska nyt jos koska tarvitaan sopua ja yhteistyötä ja on jätettävä omat poliittiset intohimot syrjään ja ajatella vain ja ainoastaan tämä ihanan kotimaamme etua…….kutsutaan sitä konsensukseksi tai ei 😉
Terveisin
jo eläkkeellä pitkään ollut Marja-Liisa
Tarya Korhonen
26.03.2015 12.41Ei Suomea ei todellkaan saada liikkeelle julkisen sektorin elvytysmetodeilla, Sillä on tehty liian paljon pahaa perheille ”lapsibisneksen” nimissä. Suorastaan brutaalisti revitty ihmisoikeuksia, menemällä ihmisen tärkeimpään yksityisyyteen eli perhe-elämään. Myönnän, että on tapauksia joissa on pakko. Kuitenkin suurin osa tietämis-täni tapauksista on ”tavallisen perheen” koskemattomuuteen puuttumista, valheilla, salakavaluudella, ihmisen tietämättömyyttä hyväksikäyttäen valheellisilla raporteilla joita sosiaaliviranomainen on itse fabrikoinut. Olen samaa mieltä, että vain rakenteellinen uudistaminen auttaa taloudelliseen tilanteeseemme. Virkamiesten määrä on salaa noussut ylikorkeaksi n. 730 000. Työvoimatstoissa virkamiehet jakelevat kaikille samat paikat, kukaan ei jaksaisi työn ohella haastatella niin monia, tai pakottavat joillekkin ”ihmekursseille” pitkäaikaistyöttömiä vaan pakottaakseen heidät mielivaltansa alle. Kukaan, ei kukaan lähde tekemään sellaista mitä voi pitää ”orjuuttamisena” tai mielivaltana ja aivan ”sairaan hölmönä”. Alkuun olisi myös saatava menemään perille ajatus, että ”työ tekijäänsä opettaa” eli kokemuksen vaatiminen tippuisi pois, se pitää monia nuoria ilman työtä! Lisäksi 15vuotiaan olisi syytä päästä työhön sitä halutessaan, pudotetaan 18v ikävaade pois työelämässä.
Työstä kuuluu saada sellainen palkka, että elää. Verohallinto ajaa alas yrityksiä liiallisella ”omalla tulon hankinnallaan” . Tähän täytyisi luoda sellaiset säännöt, että yrittäminen muuttuisi mielekkäämmäksi ja ettei sitä tarvitsisi tehdä pelon kanssa.
PELKO on suurin vihollinen ja suurin syy kansamme tilaan, siitä pääsee vain vapauksia ja säännöksiä purkamalla. Samoin kansanedustajat voisivat ajatella, miten heidän palkkansa koostuu, he saavat muutenkin korkeampaa palkkaa kuin tavallinen kansalainen ikinä. Miksi heidän kulunsa pitää maksattaa verorahoistamme, muut maksavat ne ihan itse nettopalkoistaan. Samoin puutun heidän harrastuksiinsa jotka jokaisen kuuluisi itse kustantaa. Lisäksi heidän päiväraha ja asumiskeplottelut suututtavat kurjistuvaa kansaa. Heidän kuuluisi seistä suoraselkäisinä totuuden-mukaisina edustajina. Olemme myös ”Ihmisiä, jotka eivät kaipaa lisää rajoituksia, holhoamista ja sääntelyä. Vaan ihmisiä, jotka kaipaavat enemmän vapauksia, oppimisen mahdollisuuksia, työhön kannustamista ja yrittämisen edellytyksiä.” Keplottelut siis mäkeen ja rehellisyyttä kehiin eduskunnassakin, vain siten kansa oppii jälleen luottamaan edustajiinsa.. Ahneus mäkeen sieltä!. Lisäksi nämä sosiaaliviran-omaiset, jotka eivät hetkauta korvaansa toisen avunpyyntöön vaan jättävät ihmisen heitteille tai toisaalla repivät perheet rikki .. on saatava vastuuseen teoistaan eli virkamiehillä pitää olla vastuu tekemisistään heidän kuuluu vastata teoistaan muuten luotto ei palaudu.
Kaikissa toimissa yleensäkin luotto toiseen ihmiseen menee kerrasta, sen takaisin-saaminen onkin sitten vaikeaa, tähänkin on syytä panostaa. Lopuksi eläkeläisiltä ei saisi sitoa indeksiä ainakaan ruohonjuuritasolla, koska eläkkeet tällä tasolla ovat juuri ja juuri vain yhden kulun osuus elämisestä. Tätä ei kukaan halua, en ainakaan hyvälläkään usko siihen.
Seppo-Juha Pietikäinen
26.03.2015 13.06Hienoa Alex !. Tämä on linjassa VM:n ja Suomen Pankin näkemysten kanssa.
Muistaako kukaan viime vuosikymmeniltä istuvaa valtiovarainministeriä , jonka toiminta on vastoin ministeriön arvostettujen asiantuntijoiden näkemyksiä.
http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190330-valtiovarainministeri-rinteen-loysat-puheet-kohtalokasta-suomelle
Kaikki ei ole hallituksen päätäntä- ja vaikutusvallassa. Tämän oppositio on
tällä vaalikaudella tarkoitushakuisesti sivuuttanut.
http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191011-kaikki-ei-ole-hallituksen-paatanta-ja-vaikutusvallassa
Tarya Korhonen
26.03.2015 13.25pieni lisäys edelliseen:
Trafissa tuntuu olevan kova haku päällä verojen korottamisiin? Saanen tässä yhteydessä huomautta, että tuossakin ministeriössä on paljon ”huonoa ainesta” siellä voisi höylä käväistä henkilökunnassa. Viittaan tällä tällaiseen http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/facebookin-kaytto-verolle/1793281?pwbi=2829dd32b0ef15bc30d4ca7efdf1a308 emme millään tule suostumaan moisiin suunnitteilla oleviin korotuksiin!
Mika Kaakinen
26.03.2015 13.57Siunausta haastavaan työhösi.
Jouko Kallioinen
26.03.2015 14.03Hyvä Alex,
Hienoja ja yleviä tavoitteita, mutta eivät tarpeeksi konkreettisia ja tekstiä on liikaa. Puolet pois ja konkretiaa lisää.
Pari pointtia: Tulevien korotusten jäädyttäminen ei ole säästämistä. Sillä on siis nollavaikutus nykytilaan verrattuna. Säästötavoitteita ja laskelmia tulisi tarkastella menojen nykytasoon verraten. On sanomattakin selvää, että kaikki luvatut tai lupaamatta olevat korotukset on peruttava. Silti säästö nykytasoon verrattuna on pyöreä nolla.
Suomi on vientivetoinen talous. Kunnon kasvu saadaan aikaan vasta, kun maailmantalous kohenee ja vienti alkaa taas vetää. Toki me keskenämmekin työllistämme toisiamme ja luomme työpaikkoja ja maksamme veroja, mutta vain yksityisen sektorin verotuloilla maksetaan julkiset menot. On liian helppoa heittää, että Suomi nousee työn kautta. Se on aivan totta, mutta Suomen sisäisellä tekemisellä emme millään saa merkittävää kehitystä aikaiseksi. Merkittävää apua tuovat toki sääntelyn purkaminen, yrittämisen helpottaminen, mutta ei missään tapauksessa julkisen puolen elvytykset.
Julkisten menojen leikkausten on oltava paljon suurempia ja dramaattisempia mitä yksikään puolue on uskaltanut esittää. Emme me näköjään Kokoomuksessakaan uskalla ottaa härkää sarvista. Tulemme joka tapauksessa kokemaan merkittävän vaalitappion, miksemme siis tekisi kunnon inhorealistisia laskelmia ja kommunikoi niitä ymmärrettävästi?
Nyt syyllistyn itse ympäripyöreyksiin, koska en viitsi kaivaa esille kaikkia valtiontalouden lukuja, mutta teillä ne ovat hyvin tiedossa. Osa ehdotuksistani on vain karkeita heittoja, mutta tämän tyyppisiä linjauksia odotan omalta puolueeltani: Sanomattakin on selvää, että kaikki mehdolliset ja mahdottomat menonkorotukset perutaan. Tuloveroihin on pakko saada vähintään 2%-yksikön alennus kaikissa tuloluokissa, kotimaisen kysynnän ylläpitämiseksi. Valvira, Evira, VTT, KELA, Tukes jne (kaikkien valtion ja kuntien säätelyä ohjaavien yksiköiden) henkilöstö- ja hallintokulut vähintäänkin puolitetaan. Osa toiminnoista lopetetaan, koska sääntelyä ei tarvita. Kaikki yritystuet pois, vientisektoria lukuun ottamatta. Rahoja jakavat tahot lakkautetaan. Kuntien pakkoliitokset toteutetaan ja ylimääräinen henkilöstö irtisanotaan. Kertakorvauksena kohtuullinen eroraha.
Kaikki verovähennykset asuntolainojen koroista, ammattiyhdistysten jäsenmaksuista ym. lakkautetaan. Lapsilisiä leikataan ja niitä ryhdytään verottamaan progressiivisesti. Sen sijaan esimerkiksi päivähoitomaksujen määräytyminen tulojen mukaan poistetaaan. Kaikki maksavat samasta palvelusta saman hinnan.
Tällä linjalla jatketaan laskentaa, kunnes YKSITYISEN sektorin verotulot ja valtion ja kuntien omistamien yritysten osinko- ym. tuotot riittävät kattamaan kaikki julkiset menot.
Tällä keinovalikolla ei vaaleja voiteta, mutta ei nykyiselläkään. Palattakoon sen verran ajassa taaksepäin, että muistamme J.K. Paasikiven ikimuistettavaan totuuden kiteytyksen: Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen. Tsemppiä ja rohkeutta!
Mika Kaakinen
26.03.2015 14.32”Työllisyysasteen nostaminen on seuraavan hallituksen tärkein tehtävä.”
Hyvä.
Jouni Pulli
26.03.2015 17.26Niin, todellisesti vähäosaisilta, heidän lapsiltaan, sairailta ja vanhuksilta sekä muilta heikossa asemassa olevilta kaikki tulot menevät kotimaiseen kulutukseen, joten tälle porukalle pitää saada lisää tuloja ja indeksikorotukset täysimääräisinä.
Rakennemuutokset, virkamiesten määrän voimakas kohtuullistaminen sekä sen asian myöntäminen, että olemme saavuttaneet verokylläisyyden huipun, ovat välttämättömiä, sillä muutoin voimme sanoa hyvästit ns. pohjoismaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Meidän ei kuitenkaan tule sortua noudattamaan Ruotsin mallia, jossa köyhän kansanosan määrä on noussut liiallisesti.
Mika, kiitos ystävällisistä sanoistasi Alexin edellisen postauksen yhteydessä.
Merja Jaulimo
26.03.2015 18.33Olen Kokoomuslainen ollut jo isovanhempinen maidosta lähtien. Työskentelen TE-hallinnossa ja voin kertoa, että tuottavuusohjelma tosiaan ”puree”. Kun eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata ketään niin se tarkoittaa sitä, että asiakkaita alkaa olla 800-2000/asiantuntija. Yhteydenottopyyntöjä, soittopyyntöjä tulee koko ajan, pystytään tekemään vain se ihan pakko. Odotan vain päivää milloin ilmoitetaan, että olette tarpeettomia kun ette saa mitään aikaiseksi… No emme kai saakaan näillä resursseilla. Jos haluat lisää keskustella niin mail on olemassa.
Tarya Korhonen
06.04.2015 13.32Suomessa virkamiesten määrä on kunnilla/kauungeilla yhteensä n.480 000, miksi ihmessä tuolla määrällä ihmisiä ei saa mitään aikaiseksi, siksi että byrokratian hampaat ovat tehneet työstä (kunnat ja kaupungit) turhien tekojen yhteisön. Aikaa heillä tuntuu kovasti olevan ihmisten perheiden särkemiseen ja sitä varten tehtäviin tutkimuksiin! ja ennekaikkea raporttien fabrikointeihin. Valtiolla virkamiehiä riittää n.250 000 =yhteensä
730 000, mikä on vallan liikaa tällaiselle piskuiselle maalle kuin Suomi 5,6milj. kansa.
(Verrataans Kreikkaan siellä on 763 000 ilmoittautunutta virkamiestä ja kansaa 12,5 milj.) kyllä työ tarvitsee tekemistä, eikä meinaamista – anteeksi, että minulla on näin huono kuva virkamiehistämme- ja viranhaltijoistamme. 🙁
Pertti Rinne
26.03.2015 18.52>> …ihmisiä, jotka kaipaavat enemmän vapauksia…<<
Tuohon saakka luettuani korjaisin teksin muotoon: ihmisiä, jotka kaipaavat enemmän valinnan mahdollisuuksia, eli vapautta valita useampien yhteiskunnan tarjoamien ja sallimien vaihtoehtojen välillä.
Vapaus terminä on minusta kärsinyt pahasti populistisessa keskustelussa, kun se liian usein rinnastetaan itsekkyyteen ja oikeuteen talloa muiden vapauksia
Pertti Rinne
26.03.2015 19.11>> Suomen talous ei ole vieläkään toipunut vuoden 2009 romahduksen jälkeen. <<
Edelleen, tuohon saakka luettuani, haluan sanoa, että silloin elvytettiin oikein. Näin vältettiin vientialojen työttömyyden leviäminen kotimarkkinayrityksiin. Mutta rakenneuudistukset jäivät tekemättä, koska keskustajohtoinen, Vanhasen II hallitus ei tietenkään ollut halukas kuntarakenneuudistukseen, eikä oppositiossa olleen sdp:n vuoksi ollut intoa käynnistää mitään työmarkkinoita koskevaa pelinsääntöuudistustakaan.
Vanhanen toki viisassti nosti eläkeuudistuksen pöydälle, mutta sai sen silmilleen koko vasemmiston ja ay-liikkeen raivolla. Seuraushan oli, että Kataisen hallitusohjelmaan kirjattiin sdp:n vaatimuksesta, ettei eläkeikään kosketa sillä hallituskaudella.
Minusta näyttää siltä, että rakenneuudistusten vastustaminen, on keskustalle ja sdp:lle tärkeämpää oman kannatuksen ja vallantavoittelun kannalta kuin se, että kansan kokonaisetu vaatii väkisinkin näiden rakenneuudistusten tekemistä.
Kuntarakenne, sote-palvelut ja työmarkkinoiden pelinsäännöt on pakko päivittää globaalin maailman vapaan kilpailutalouden ja markkinoiden edellyttämälle tasolle.
Ongelma on siinä, etteisellaistahallitusta saada aikaiseksi, joka nuo kaikki pystyisisaman vaalikaudenaikana tekemään!
Matti Muukkonen
26.03.2015 21.53Yksi oleellinen asia työllisyyden parantamisessa olisi kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmien purkaminen. Nythän niitä toki kepillä yritetään purkaa mm. pidentämällä velvoitetta käyttää työmatkoihin päivässä jopa kolme tuntia. Oleellisempaa olisi kuitenkin keksiä ratkaisuja miten ihmisiä saataisiin kannattavasti muuttamaan työn perässä, koska sillä myös asuntomarkkinat alkaisivat toimia. Kohtaanto-ongelmia on myös muitakin, mutta fyysisen maailman rajoista en nyt halunnut puhua.
Digitaalisuus voisi tuoda mahdollisuuksia esim. treffipalvelujen logiikan siirtämisellä työn kysyntään ja tarjontaan. Se ei tarttisi olla pelkkää työvoiman välitystä vaan myös palvelujen aktiivisempaa tarjontaa, kilpailutuskoneita, tilapäistyön (esim. ruohonleikkaus, lastenvahdit yms.) helppoa tarjoamista ja saatavuutta mahdollisin laskutuslisäpalveluin tms.
Suurin ongelma kuitenkin helpossa ja nopeassa työllistymisessä on byrokratia. On aivan käsittämätöntä, että työnteon aloittaminen tarvitsee yksilöltä, ihmiseltä aina joko työsopimuksen tai rekisteröidyn entiteetin ja palvelusopimuksen (tosin hiljainenkin käy). Meillä ihmisillä ei siis ole automaattista ominaisuutta tehdä juridisesti työtä. En minä voi tästä ilman y-tunnusta sopia sinun kanssasi edes työ- ja elinkeinopolitiikan kehittämisen konsultoinnista tai sitten meidän pitäisi tehdä työsopimus. Melko hankalaa, eiks juu? Sen sijaan jos tämä olisi ominaisuus, joka suoraan sisältyisi väestörekisteriin tai muuhun vastaavaan järjestelmään / oikeussubjektiuteen, tulisi työn tekemisestä ja teettämisestä tosi paljon helpompaa. Kun tähän yhdistettäisiin tuo mainitsemani markkinainformaation lisääminen esim. digipalveluilla, todennäköisesti taloudellinen toimeliaisuus lisääntyisi. Mikään ihmeellinen ja poikkeuksellinen innovaatiokaan tämän ei tarttisi olla, koska sisältyyhän jokaisen oikeussubjektiuteen jo nykyisin eriasteiset oikeustoimikelpoisuudet ilman eri rekisteröitymistä. Jopa alaikäiset saavat käyttää rahojaan haluamallaan tavalla, eikä ennakkosopimista tämän ominaisuuden hankkimisesta tarvita. Miksi siis sen rahan hankkiminenkaan oman työn sekoittamisella markkinoiden toimintaan pitää olla niin hankalaa?
Juhana Herttuala
26.03.2015 22.07”Hallitus sai tiistaina eteensä valtiovarainministeriön uusimman talousennusteen. Se näyttää paljon huonommalta kuin aikaisemmin on ajateltu. Suomen talous ei ole vieläkään toipunut vuoden 2009 romahduksen jälkeen. Olemme ylivelkaantumisen tiellä. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta puuttuu vuositasolla jopa 10 miljardia euroa. Siis joka vuosi.”
Vuodessa on 52 tiistaita ja se oli sitten viides vuosi, kun mentiin 10 mrd pakkasella ja te kutsutte sitä ennusteeksi.
Mikko Laaksonen
26.03.2015 22.58Olisi hienoa jos saisimme yhteiseksi tavoitteeksi maailman tehokkaimman julkisen sektorin. Parhaat palvelut, mahdollisimman pienellä hukalla. Näin me kaikki saisimme enemmän irti veroeuroistamme ja saisimme myöskin enemmän liikkumatilaa julkisen talouden puolella.
Lisäksi olisi hyvä saada kotimainen omistajuus aiheeksi. Olisi hyvä jos yrittäjyyden ja työnteon lisäksi arvostettaisiin kotimaista omistajaa. Niin yrityksen kasvollista suuromistajaa, kuin osakesäästäjää ja piensijoittajaa.
Elvytyksestä ja leikkauksista kinasteltaessa, olisi hyvä muistaa että elvyttäviä investointeja voidaan tehdä niin, että niiden tuloksena on tehokkaammin tuotetut palvelut. Tehdään nyt 2-3 vuoden aikana investointeja siihen, että palveluita voidaan tuottaa vähemmällä hukalla ja siten paremmalla laadulla kaikille, mutta pienemmillä kuluilla!
Mikko Virtanen
28.03.2015 21.01Ihan ensiksi olisi syytä poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus. On se nyt kumma, jos ei edes Kokoomus uskalla tätä esittää? Jätetään mieluummin ne perheen sisäiset asiat perheiden itsensä päätettäviksi, eikä pakoteta äitejä töihin, kun vauva on vielä imeväisikäinen.
Tero Toivonen
03.04.2015 15.37Hyviä ajatuksia. Ja vihdoin jotain konkretiaa. Lisää toki kaipaisin, mutta tämä on hyvä alku.
Mites tämä: nuorisotyöttömyys. Työllistäminen on riski työnantajalle, ja nuori jää helposti vaille arvokasta ensimmäistä työpaikkaa, joka vetäisi hänet mukaan työelämään.
Ehdotus: annetaan jokaiselle 15-vuotta täyttäneelle automaattisesti y-tunnus. Jokaisella siis olisi sellainen, käytti sitä tai ei. Jos haluaisi työllistää itsensä, olisi matala kynnys kellä tahansa yrittäjällä palkata tällainen nuori töihin, sillä juridisesti kyseessä olisi alihankkija. Helpotettaisiin 15-20-vuotiaiden y-tunnuksellisten yrittäjien byrokratiaa seuraavalla tavalla:
1. Ei työn sivukuluja. Vakuutukset hoitaisi esim TE-keskus (valtio), eläkemaksuja ei maksettaisi. Muutama vuosi sitten meillä oli vielä lainsäädäntö, ettei tämän ikäisten tekemistä töistä muutenkaan kertynyt eläke. Epäreilua, ja hyvä että laki muuttui, mutta nyt voitaisiin tehdä poikkeus. Työn hinta pysyisi halpana, ja tällainen työntekijä olisi riskitön työn tilaajalle.
2. Kirjanpito toimisi periaatteella kulut ja tuotot. Edullisia kirjanpitofirmoja on jo nyt, mutta TE-keskus voisi ihan hyvin laatia valmiin nuorisopaketin, jolla tehtäisiin nuoren yrittäjän kirjanpitohomma helpoksi; matalan kynnyksen käytännön neuvopaketti. Periaate: lähetät vain tulotositteet ja kululaskut kerran vuodessa kirjanpitäjälle, joka tekee veroilmoituksen puolestasi. Valinnanvaraisena joko ALV:illa tai ilman.
3. Nuori yrittäjä voisi ottaa vastaan pieniä keikkoja monelta yrittäjältä, ja päästä näin yritystoiminnassa alkuun. Esim 10 euroa/h on hyvä raha monelle teinille, mutta edullinen työn tilaajalle.
Mallissa nuori 15-20-vuotias olisi yrittäjä suhteessa työn tilaajaan mutta kansalainen suhteessa verottajaan, TE-keskukseen ja muuhun yhteiskuntaan. Tämän mallin kautta tehdyt keikat eivät tekisi nuoresta ”yrittäjää” siinä mielessä, että hän putoaisi kaikkien yhteiskunnan tukien ulkopuolelle (vrt. nykymalli) heti kun perustaa yrityksen.
Ajatus heräsi mieleeni kun taannoin erään suuren ravintolaketjun vuoroesimies oli yksin töissä lauantai-iltana, ja kysyin siihen syytä. Hän kertoi, että sairastapauksien vuoksi hän on yksin, eikä saanut ketään pesemään juomalaseja, vaikka ravintolalla on sopimus kolmen suuren vuokratyöfirman kanssa. Samaan aikaan kadulla oli nuoria, joista monikin olisi sekä osannut että halunnut tehdä ylimääräisen 100 euroa ottamalla vastaan työkeikan ravintolassa (pesten juomalaseja). Mutta nykymalli ei sitä mahdollistanut.
Nuorille voisi tällaisella mallilla avata hienon mahdollisuuden päästä kiinni työelämään, kerätä kokemusta, luoda omaa uraa, päästä kiinni yrittämisen henkeen.
Jouko Kallioinen
06.04.2015 08.00Olisiko täysin poissuljettua kokeilla ns.Saksan mallia, jossa työttömiä kannustetaan töihin niin, että yritys maksaa esim. 1€ tuntipalkkaa ja loput maksetaan työttömyyskorvauksena? Tällöin tuemme sekä yrittäjyyttä että torjumme työttömyyttä. Työn kautta!
Mikko Laaksonen
06.04.2015 10.50Erittäin hyvä lista.
Digitalisaatio ja julkisen talouden tehostaminen eläköitymisen kautta kulkevat varmasti käsi kädessä.
maiju helle
10.04.2015 21.18Paljon hyvää, oikealla tiellä olet/olette monessa kohtaa. Toivottavasti työn tekemisestä tosiaan tehdään kannattavaa ja suodaan nuorillekin mahdollisuus saada töitä. tällä hetkellä eivät nuoret (koulutetutkaan) saa edes kesätöitä, saatika oikeaa työpaikkaa pitkänkään koulutuksen jälkeen. Tulemmeko menettämään muutaman sukupolven, joka työelämästä torjuttuna oppii elämään tuilla ja sairastuu masennukseen, pelkkään lääkehoitoon ohjattuna päätyy eläköitymiseen nuorella iällä tai tekee epätoivoisia loppuratkaisuja…???
Valtiontalouden säästöt ovat varmasti tarpeen edelleenkin, vaikka kyllä sieltä on jo säästetty. Näkisin, että ennemmin kuin säästämällä henkilöstökuluissa, säästöt pitäisi rakentaa toimintaa järkeistämällä. Kokemukseni on, että tällä hetkellä Valtionhallinto on yksi suurimmista konsulttipalvelujen käyttäjistä, jatkuva järjestelmiensä ja rakenteidensa uusija, joka kuitenkin pyörittää noidankehää palaten aina lopulta uudelleen jo kokeiltuihin malleihin. Tämä pitäisi lopettaa, purkaa hyödyttömät yhteiset järjestelmähankkeet, jotka eivät sovellu hyvinkin erilaisille virastoille. Ja eteenkin yksi täysin järjetön hankerypäs pitäisi kokonaan kieltää – toimivien, tasapainossa elävien virastojen huippukallis ja tuhoisa alueellistaminen! Toivonpa tosiaan, että sinäkin kansainvälisyyden korostajana jaksat viedä puoluetta siihen suuntaan, että tuki sen kaltaisille pääkaupunkiseudulle sijoitetuille virastoille, kuten Fimea, on 100%. Fimean toiminta on Suomelle äärimmäisen tärkeää sekä lääkkeiden saatavuuden että alan työllisyyden ja tutkimuksen tuottamisen jne. kannalta. Fimea toimii päivittäisessä työssään vähintään 90%:sti kansainvälisessä työssä, konkreettisesti myös jatkuvassa matkustusvirrassa eurooppalaisen verkostonsa kanssa, asiakkaidenkin ollessa pääosin maan rajojen ulkopuolella. Onko silloin mieltä rajoittaa ko. viraston toimipaikkaa?? Eikö tuo kokonaisuus tarvitse koko Suomen käyttöönsä monipaikkaisen viraston tai etätyömahdollisuuksien kautta??? Millä säilytämme kilpailukykymme tuollakaan alalla, jos ohjaava virasto on vaikeasti saavutettavissa eurooppalaisessa ympäristössään???
Onnea ja menestystä vaaleihin! Pakkohan tässä on kansalaisen vain valita, ja jos oma tuttu puolue on ainakin juhlapuheissaan suurinpiirtein oikeaksi tuntuvilla linjoilla, niin niinhän ne äänet sitten annetaan…
Not Found
The requested URL was not found on this server.