Vuosi 2010. EU on hylännyt Turkin jäsenyysneuvottelut. Saksassa, Itävallassa ja Ranskassa on fasistihallitukset. Ranskassa kannustetaan Turkki- ja muslimivastaiseen väkivaltaan. Vihainen Turkki yhdistää voimansa Venäjän kanssa. Julistetaan sota EU:ta vastaan. Turkkilaiset kommandot valtaavat Berliinin, tuhoavat Euroopan ja ottavat koko mantereen haltuunsa.
Mitä ihmettä? Onko kyseessä Timo Soinin presidenttivaalikampanjan avaus? Ei sentään. Näin räiskyvästi alkaa arvostetun International Herald Tribunen (IHT) etusivun juttu nuoren turkkilaisen kirjailijan, Burak Turnan, uusimmasta kirjasta.
Brysselin täysistuntosalissa ei tänään puhuttu Turkista.
Turnan kirja, Kolmas maailmansota, on futuristinen seikkailu, joka dominoi Istanbulin kirjakauppojen näyteikkunoita. Se on jo myynyt huimat 130 000 kappaletta, kahdessa kuukaudessa. Kirjan voisi sinänsä sivuuttaa fiktiona, mutta IHT:n Dan Bilefskyn mukaan se kuvastaa tämän hetken tunteita Turkissa.
Erään kommentaattorin mukaan turkkilaisia raivostuttaa EU:n jatkuvat jäsenyysvaatimukset. Kirja on suosittu, koska se iskee nimenomaan tähän saumaan. Tunteeseen, että EU vaatii, mutta ei anna mitään takaisin.
Asenneongelma onkin yksi koko Turkin jäsenyystien suurimmista esteistä. Monen turkkilaisen mielestä EU tuo jatkuvasti esille uusia vaatimuksia. Olen eri mieltä. Ehdot ovat kaikille samat. Turkista on tulossa EU:n jäsen, ei päinvastoin. Tämä turkkilaisten on ymmärrettävä.
Martin Wolfilla oli samasta aiheesta erinomainen kolumni eilisessä Financial Timesissa. Hänen argumenttinsa oli, että jäsenyysneuvottelujen aloittaminen on suuri poliittinen riski, mutta sen taloudellista hyötyä ei voi kiistää edes huono ekonomisti. Väitteen takeeksi Wolf esittää jälleen kerran arsenaalin taloudellista tilastoa.
BBC television juttutuokio. Tappelupukarina EU-vastustaja Daniel Hannan.
Täysistunossa hyväksyimme tänään Doris Packin mietinnön ”uusista haasteista sirkukselle osana Euroopan kulttuuria”. Mietinnössä on sinänsä ihan mielenkiintoisia pointteja esimerkiksi Eurooppaa kiertävien sirkusten lapsiväestön koulutuksesta.
Yhtäkaikki tässä on nyt mielestäni esimerkki juuri sellaisesta parlamenttijaarittelusta, jota tulisi välttää. Eihän tässä lainsäädäntöä tehdä, mutta kyllä tästä helposti ilkeän jutun EU:sta saa. Eikö se ole ristiriidassa komission tavoitteen kanssa, jonka mukaan poistetaan turhat säädökset?
Tsekkikollegani Ivo STREJČEK piti ”sirkusäänestystä” niin raivostuttavana, että hän veti korttinsa ulos koneesta ja kieltäytyi äänestämästä.
Päivän parasta antia oli lounas European Voice -lehden romanialaisen päätoimittajan Dana Spinantin kanssa. Olemme ”vanhoja” tuttuja, molemmat Bruggen Eurooppa-yliopiston käyneitä. Dana on todellinen energiapakkaus, joka on saanut arvostetun EU-lehden uuteen kasvuun.
Huomasin myös, että Carl Bildt mainitsi allekirjoittaneen blogin omassa blogissaan. Bloggaajien maailma on pieni…
