Vierailin ruotsalaisen kollegani Ewa Björlingin kanssa Torniossa ja Haaparannassa. Avasimme uuden pohjoismaisen rajaestepalvelun, Pohjoiskalotin rajaneuvonnan, joka tukee pohjoisilla alueilla toimivia henkilöitä ja yrityksiä rajat ylittävään liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä.

 

Liikuimme sujuvasti edestakaisin Suomen ja Ruotsin rajan yli. Vapaata liikkuvuutta haittaavat kuitenkin edelleen monet esteet, joiden ylittämisessä rajaneuvonta auttaa.

 

Yhteiset avajaiset ovat hyvä esimerkki suomalais-ruotsalaisesta yhteistyöstä, joka toimii loistavasti. Tuemme toisiamme kaikessa muussa paitsi jääkiekossa. Tosin siinäkin järjestämme yhteisvedolla tämän vuoden MM-kisat.

 

Talouden painopiste on siirtymässä paitsi itään myös pohjoiseen. Pohjoiskalotin alueella on valtava taloudellinen potentiaali. Sitä löytyy erityisesti energian, metalliteollisuuden, merenkulun, kaivosteollisuuden, bioenergian ja turismin alueella.

 

Tästäkin syystä tuntuu oudolta, että rajat ylittävässä yhteistyössä kohdataan edelleen esteitä. Perustuuhan sekä pohjoismainen yhteistyö että EU-yhteistyö ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaaseen liikkuvuuteen. Pohjoismaisessa yhteistyössä on sen syntymästä lähtien vaalittu ajatusta avoimesta ja rajattomasta Pohjolasta, jossa Pohjoismaiden kansalaiset voivat liikkua vapaasti rajojen yli, työskennellä koko Pohjolassa samoin ehdoin ja nauttia samoista sosiaaliturvaan liittyvistä oikeuksista. Ja kukaan ei tietääkseni kannata rajaesteitä.

 

Esimerkiksi sosiaaliturvaan, työharjoitteluun, eläkkeisiin, rakennusalan standardeihin ja arvonlisäverotukseen liittyy kuitenkin edelleen käytäntöjä, jotka haittaavat ihmisten liikkuvuutta ja rajat ylittävää liiketoimintaa. Jotkut niistä voidaan ratkaista kansallisesti, osa edellyttää pohjoismaista yhteistyötä.

 

Rajaestetyössä on jatkuvasti panostettava sekä olemassa olevien esteiden poistamiseen että uusien esteiden ehkäisemiseen. Ehkäisy edellyttää muun muassa tiivistä pohjoismaista koordinaatiota EU-asioissa.

 

Pohjoismainen rajaestefoorumi on tehnyt Ole Norrbackin johdolla jo pitkään arvokasta työtä rajaesteiden kartoittamisessa. Norrback totesi rajaneuvontapalvelun avajaisissa, että osa esteistä on edelleen korvien välissä ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan ennen kaikkea poliittista tahtoa. Tätä poliittista tahtoa vahvistetaan muun muassa eduskunnan rajaestekeskustelussa 25.4. Tavoitteeni on, että sen pohjalta tehdään myös konkreettisia päätöksiä. On korkea aika siirtyä retoriikasta toimintaan.

 

Vastaava rajaestekeskustelu käydään aloitteestani kevään mittaan kaikissa pohjoismaisissa parlamenteissa. Palaan myös pohjoismaisen ministerineuvoston työssäni näiden keskustelujen tuloksiin. Ministerineuvosto antaa syksyllä vuosittaisen rajaesteitä koskevan selonteon.  Suomen ministerineuvoston puheenjohtajakaudella onnistuimme ratkaisemaan 13 rajaestettä. Lopputavoitteeksi pitää ottaa, että kaikista pohjoismaisista rajaesteistä päästään eroon. 

 

Vapaa liikkuvuus on perusoikeus, ja rajat ylittävä yhteistyö luo kasvua ja hyvinvointia. Rajattoman Pohjolan luoma kasvupotentiaali on erityisen vahva pohjoisessa, mikä näkyy entistä vahvemmin myös pohjoismaisen yhteistyön asialistalla.