MTV kolumni
Alexander Stubb

***

Toiveiden kaivosta punnittuihin valintoihin

Suomen talous alisuoriutuu. Inhottavaa, mutta totta. Maamme rakenteellinen kilpailukyky on kuitenkin huippuluokkaa. Monet mittaukset ovat osoittaneet sen. Meillä esimerkiksi yhteiskunnalliset instituutiot, infrastruktuuri sekä väestön terveys ja osaaminen ovat maailman kärkeä. Newsweek-lehden mukaan Suomi on maailman paras maa.

Emme ole toipuneet vuoden 2009 lamasta. Viimeiset kaksi vuotta olemme olleet taantumassa. Tänäkin vuonna pääsemme hädin tuskin nollakasvuun.

Kyse ei ole vain suhdanteesta. Elinkeinorakenteemme on murroksessa, väestömme ikääntyy, julkinen talous velkaantuu ja vientimme kilpailukyky on heikentynyt. Maailmantalouden virkistyminen – kun se tapahtuu – ei korjaa näitä heikkouksia.

Jakopolitiikan kultaiset aikakaudet voidaan unohtaa hyväksi hetkeksi. En kuitenkaan usko synkistelyyn. Vaikeuksien edessä pitää kääriä hihat.

**

Tällä viikolla hallitus on tehnyt suuria energiapäätöksiä. Viemme eduskunnan hyväksyttäväksi Fennovoiman ydinvoimahankkeen periaateluvan. Turpeen ja metsähakkeen kilpailukykyä parannetaan suhteessa kivihiileen. Olen ilahtunut, että molemmat esitykset ovat saaneet tuen sekä Perussuomalaisten Timo Soinilta että Keskustan Juha Sipilältä.

Ensi viikolla puolueet kokoontuvat yhteiseen neuvonpitoon paremmasta sääntelystä. Käymme yhdessä läpi ehdotuksia esimerkiksi luvituksen vauhdittamisesta.

Hallituksen työ on kesken. Loput säästölait annetaan syksyn aikana eduskunnalle. Sote-uudistuksen lainsäädäntö viimeistellään ja tuodaan eduskuntaan. Eduskunnalle annetaan ennen vaaleja täydentävä budjettiesitys ja kaksi lisäbudjettia. Rakenteellisia uudistuksia koskevat lakiehdotukset annetaan eduskunnalle. EU:ssa osallistumme ilmasto- ja energiapaketista päättämiseen ja komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen vastuulla olevan kasvupaketin rakentamiseen.

Joten eiköhän unohdeta helpot heitot siitä, että hallituspuolueet valmistautuvat vain vaaleihin. Kyllä tässä työtä loppukaudella vielä riittää.

**

Silti on viisautta katsoa jo kohti tulevaa. Suomen saaminen uuteen nousuun edellyttää rohkeutta uudistua. Osana laajempaa uudistustyötä olen ehdottanut seuraavaa seitsemää kohtaa talouden uudistustyöhön:

1) Kestävä hyvinvointi ei voi perustua ylivelkaantumiseen.
2) Tarvitsemme investointeja koulutukseen ja osaamiseen.
3) Digitalisaation mahdollisuuksiin on tartuttava yrityksissä ja julkisella sektorilla.
4) Verotuksen rakennetta on uudistettava työtä ja investointeja suosivaan suuntaan.
5) Työn määrää on lisättävä työuria pidentämällä.
6) Vapauksia sopia työehdoista ja palkkauksesta yritystasolla on lisättävä.
7) Kasvua kuristavaa sääntelyä on purettava.

Näistä kohdista tarvitsee tietysti hakea yhteisymmärrystä myös muiden puolueiden kanssa.

Toistaiseksi julkisen velan taittamisen teema on kerännyt kauniita sanoja vain juhlapuheissa. Esimerkiksi Keskusta moittii hallitusta valtion velkaantumisesta, mutta samaan aikaan vaatii miljardiluokan infrayhtiötä, miljardiluokan yritystukirahastoa, lisää tukea energiantuotantoon, lisää rahaa kuntien valtionosuuksiin, lisää rahaa maataloustukiin, lisää rahaa virastojen toimintamenoihin, lisää rahaa maakuntien kehittämiseen ja lisää rahaa lapsilisiin.

Arvostan Keskustan Juha Sipilää analyyttisena talousmiehenä ja erittäin asiallisena keskustelijana. Sipilä on ollut samoilla linjoilla myös hallituksen ja hallitusohjelman keskittymisestä strategisiin prioriteetteihin. Haluaisin kovasti kuulla, miten hän aikoo priorisoida ennen kevään eduskuntavaaleja tämän kauniin, mutta kattavuudeltaan hiukan epärealistisen listauksen. Koska siitähän tässä on kyse – valinnoista, ikävistäkin sellaisista. Strategia tarkoittaa aina jostakin luopumista ja johonkin keskittymistä.

Kannustavamman verotuksen osalta olen ilolla laittanut merkille, että SDP:n Antti Rinne on kertonut kannattavansa palkkaveron keventämistä. Myös Keskustan Sipilä on aiemmin pitänyt tätä mahdollisena. Hyvä, jos tästä kohdasta on yksituumaisuutta.

Miksi työn verotuksen keventäminen on järkevää? Siksi, että se kannustaa työntekoon ja lisää pysyvällä tavalla työllisyyttä. Olen esittänyt, että työn verotusta kevennettäisiin kautta linjan. Ansaitusta lisäeurosta pitäisi jäädä työtä tekevälle käteen vähintään puolet. Hetemäen verotuksen kehittämistyöryhmä esitti ennen edellisiä eduskuntavaaleja kahden miljardin euron veronkevennystä kautta linjan. Tämä tarkoittaisi karkeasti 850 euron lisäystä keskituloisen palkansaajan tilipussiin vuodessa.

Voimme parantaa Suomen viennin kilpailukykyä, jos maltilliset palkankorotukset ja työn verotuksen kevennykset paiskaavat kättä. Palkkamaltilla kannattavampia yrityksiä, veronkevennyksillä palkansaajille ostovoimaa.

**

Suomi tarvitsee lisää investointeja – sekä yksityisiä että julkisia. Julkisia investointeja tarvitaan erityisesti koulutukseen ja tutkimukseen sekä infrastruktuuriin. Samaan aikaan on pidettävä kiinni velkaantumisen taittamisesta.

Tilinpitokikkailuun ei ole varaa. Esimerkiksi Keskusta on esittänyt, että julkista velkaa työnnettäisiin erilliseen infrayhtiöön. Teiden tai koulujen korjaamiseen otetut lainat ovat veronmaksajien piikissä, vaikka ne siirrettäisiin valtionyhtiön taseeseen.

Yksityisten investointien lisäämisestä on käyty liian vähän keskustelua. Tarvitsemme lisää yrittäjyyttä ja kotimaista omistajuutta. Tällä vaalikaudella esimerkiksi yhteisöveroa on leikattu 26 prosentista 20 prosenttiin. Veromuutos lisää investointeja.

Tässä asiassa en ymmärrä yrittäjyydestä puhuvan Keskustan linjaa. Juha Sipilä vastusti yhteisöveron alentamista 20 prosenttiin tämän vuoden alusta ja esitti kevennyksen tekemistä asteittain. Kauppalehdessä Sipilä esitti, että ”yksinkertaisinta olisi vain tehdä yhteisöverokevennystä vastaava kiristys osinkoverotuksen puolelle”.

Tämä esitys olisi tarkoittanut yrittäjien osinkoverotukseen tuplakorotusta verrattuna hallituksen toteuttamaan. Yksinkertainen voi olla kaunista, mutta Sipilän ehdotus olisi kurittanut yrittäjiä. Se ei tässä taloustilanteessa kuulosta järkevältä.

Talouskasvu voi syntyä kestävällä tavalla vain yksityisten yritysten ja toimivien markkinoiden kautta. Työllistäminen uusia valtionyhtiöitä perustamalla ei ole kestävä tie. Se on valtion rajallisten rahojen lykkäämistä oman osaamisalueen ulkopuolelle. En myöskään usko siihen, että Keskustan esittämän miljardiluokan yritystukirahaston luominen on kestävä tie. Suomalaiset yritykset eivät tarvitse valtion kainalosauvoja vaan nykyistä kilpailukykyisemmän toimintaympäristön.

Valtiovetoinen yritysten tukeminen ja valikoiminen on väistämättä byrokraattista ja hidasta. Yrityksissä, lähellä kuluttajia ja ostajia, syntyvät uudet menestystuotteet ja palvelut, jos ovat syntyäkseen.

Suomi saadaan nousuun, siitä olen varma. Eväitä ja ehdotuksia riittää. Toiveiden kaivoa emme pysty kuitenkin täyttämään. Nyt tarvitaan kaivattua strategisuutta. Tarvitaan valintoja.

5 Comments
  1. Vilho Partanen
    09.10.2014 15.50

    Toisin kuin USA:n Suomen on lopulta oikeasti maksettava velkansa, joten varovaisuus velanotossa on paikallaan.

    Sipilä ja Soini tietävät joutuvansa itse jatkossa hoitamaan hallitusvastuussa ehkäpä niitä vielä vaikeampia päätöksi, joten heiltä on viisasta tukea nykyisen hallituksen toimintaa, jotta olisi heillä jotenkin helpompaa vuorollaan.

    Rahastoja ja rahoittajia on Suomessa pilvin pimein ja ulkomailta jonottaa lisää, mutta puuttuu vain lisäarvoa tuottavia, toimivia ja järkeviä rahoituskohteita. Uusi rahasto ei tuo parannusta tähän, vaan synnyttää uutta byrokratiaa. Toki työllistäähän sekin.

    Kertokaa sille Sipilälle siis, että kärrynpyörää ei tarvitse keksiä turhaan uudelleen.

    Reply
  2. Jouni Pulli
    10.10.2014 13.39

    Tässä on muutamia kommentteja Alexin 7 pointtiin, jotka sinällään kaikki ovat kannatettavia:

    ”2) Tarvitsemme investointeja koulutukseen ja osaamiseen.” Tarvitsemme investointeja myös infrastruktuurihankkeisiin, koska maamme ehdoton edellytys kilpailukyvylle on, että sen infrastruktuuri on kunnossa ja mieluiten muita edellä varsinkin kun olemme logistisista ratkaisuista hyvin riippuvainen maa. Lisäksi tarvitsemme investointeja myös esim. cleantechiin.

    ”3) Digitalisaation mahdollisuuksiin on tartuttava yrityksissä ja julkisella sektorilla.” Tässä varsinkin julkisella ohjauksella (=panostuksella ja suosituksella) on suuri merkitys.

    ”5) Työn määrää on lisättävä työuria pidentämällä.” Kun elämme pidempään, on luonnollista, että haluamme työskennelläkin pidempään, jos viihdymme työssämme. Kun pidennämme työuria, on tuottavuutemmekin huomioiden tärkeää, että nostamme samalla työssäviihtymisen tasoa.

    Jotta Alexin ohjelman 7 kohtaa olisivat uskottavia koko kansalle, tulee ohjelmaan lisätä läheisemme ja naapurimme. Siten ohjelman uskottavuutta lisäisi huomattavasti esimerkiksi, jos siinä todettaisiin, että tarkoitus on pitää huolta myös heikoimmassa asemassa olevista eli työttömistä, syrjäytyneistä, sairaista ja vanhuksista.

    Reply
  3. Tuula Kiilamo
    13.10.2014 18.29

    Hyvä pääministeri Alex, olisipa upeaa, jos jokin taho järjestäisi keskustelun siitä, miten suomalaiset kokevat oman asemansa nykyisessä eurooppalaisessa asetelmassa.

    Kaiketi ymmärrät, että huolestuminen on lievä sana. Pelko on oikeampi.

    Reply
  4. Pasi Heinonen
    14.10.2014 14.02

    Hyvä Pääministeri.

    Olen ottanut kantaa tulevan alkoholimainonnan kieltävän esityksen takia.
    Olen sitä mieltä, että tämä touhu on aivan turhaa puuhaa ja valtion varojen väärin käyttöä. Voitaisiin nekin varat joita STM virkaihmiset katsovat käyttävänsä ns. hyödylliseen, käyttää paljon paremminkin. Ei se, että kadunvarsista poistetaan ko. mainonta tee mitään positiivista. Kysynkin pitäisikö myös kauppojen sekä alkon tarjolla olevien tuotteiden olla sellaisia, joissa ei ole etikettiä tai korkkia jossa on viittaus alkoholin ”piilomainontaan”, koska onhan kyseiset kaupat kuitenkin julkisia paikkoja.

    Eikö STM porukoilla ole muuta tekemistä, kuin tällainen piipertäminen???

    Haluaisin Teidän ottavan kantaa, vastauksenne voisitte laittaa osoitteeseen pth.pth@luukku.com

    Kiitos!

    Reply
  5. Mika Kaakinen
    16.10.2014 09.04

    ”Jotta Alexin ohjelman 7 kohtaa olisivat uskottavia koko kansalle, tulee ohjelmaan lisätä läheisemme ja naapurimme. Siten ohjelman uskottavuutta lisäisi huomattavasti esimerkiksi, jos siinä todettaisiin, että tarkoitus on pitää huolta myös heikoimmassa asemassa olevista eli työttömistä, syrjäytyneistä, sairaista ja vanhuksista.<2

    Hyvä Jouni.

    Reply

Leave a reply to Jouni Pulli Peruuta vastaus

required