Tänään oli aikamoinen TV-päivä. Aamu alkoi Puolan television tentissä. Mukana olivat allekirjoittaneen lisäksi puolalainen ja brittiläinen meppi. Aiheena Euroopan arvot.
Kutsu oli tainut käydä, koska olen arvoliberaali ja seksuaalivähemmistöryhmän varapuheenjohtaja. Puolalainen kollega ei ollut ihan liberaalista päästä. Valitti, että EU:ssa ajetaan ihan liikaa tasa-arvoa ja vielä kaiken lisäksi kantasolututkimusta rahoitetaan puolalaisten veromaksajien rahoille. Yritä nyt siinä sitten pitää pokka.
Onneksi brittikollega Claude Moraes sparrasi. Ollaan vanhoja kavereita.
Sen jälkeen oli vuorossa erään suomalaisen viihdeohjelman nauhoitukset. Siitä enemmän myöhemmin. Sen voin paljastaa, että hauskaa oli. Todella hauskaa.
Ehdin piipahtaa toimistolla ennen Turkin suurimman uutiskanavan, NTV:n, suoraa haastattelua. Osallistuin ohjelmaan Brysselin päässä. Ankarassa oli Turkin parlamentin ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja.
Pistin pöytään perusteesit. Neuvottelutilanne on todella vaikea. Tämä on kuitenkin viimeinen mahdollisuus päästä ratkaisuun Turkin, Kyproksen ja EU:n välillä. Tätä parempaa saumaa ei kerta kaikkiaan ole. Suomi on Turkki-myönteinen puheenjohtaja ja Olli Rehn on Turkki-myönteinen komissaari.
Korostin myös, että nyt ei haeta ratkaisua koko Kypros-kiistalle. Pöydällä on Ankaran pöytäkirja, jonka nojalla halutaan, että Turkki avaa satamansa myös kyproslaisille aluksille.
Joustoa vaaditaan myös Kyprokselta. Kauppa-asetus on hyväksyttävä.
Heitin myös vanhan teesin siitä, että Turkin puolella on ymmärrettävä, että Turkki on hakemassa EU:n jäseneksi, ei päinvastoin.
Olin optimistinen, että neuvottelut jatkuvat. Niiden katkeaminen olisi katastrofi niin Turkille kuin EU:llekin.
