Hallitus käsittelee tänään iltakoulussaan vienninedistämiseen luodun Team Finland –verkoston tilannetta ja strategiaa. Tilanteen voi tiivistää niin, että paljon on tehty mutta paljon on vielä tekemättä.
Team Finlandin ensimmäinen vuosistrategia hyväksyttiin noin vuosi sitten. Strategian mukaisesti on panostettu erityisesti verkoston rakenteen ja toiminnan kehittämiseen. Kehitys on ollut ripeää. Nyt on käytössä palvelualusta, joka on jo kaikkien viennistä ja kansainvälistymisestä kiinnostuneiden yritysten käytössä.
Myös Team Finlandin rahoituspohjaa vahvistettiin kevään kehysriihessä. Team Finlandin toimintaan kohdennettiin 10 miljoonaa euroa vuosille 2014 ja 2015. Samalla Finpron avustuksia korotettiin 20 miljoonalla eurolla.
Seuraavaksi panostamme erityisesti asiakaslähtöisyyteen. Haluamme selkeyttää palvelujen sisältöä ja parantaa entisestään niiden saatavuutta.
Tulemme tiivistämään Team Finland –palvelut kuuteen kokonaisuuteen:
1. Neuvonta, joka tarkoittaa yrityksille tarjottavaa kansainvälistymisneuvontaa ja –koulutusta.
2. Verkostot, joilla tuemme yritysten verkottumista.
3. Näkyvyys, joka tarkoittaa yritysten liiketoimintaa edistäviä matkoja, tapahtumia ja viestintää.
4. Rahoitus, joka suunnataan yritysten kansainvälistymisen edistämiseen.
5. Yhteiskuntasuhteet, jotka pitävät sisällään yhteydenpidon kohdemarkkinoiden viranomaisiin ja kaupan esteisiin puuttumisen.
6. Mahdollisuudet, joka tarkoittaa tiedottamista liiketoimintamahdollisuuksista ja –riskeistä kohdemarkkinoilla.
Myös Team Finland –palveluntuottajia trimmataan. Ohjaamme julkista tukea kohdennetummin PK-yritysten kansainvälistymistä tukeviin palveluihin, joiden sisältö määritellään selkeästi sekä Finprossa että ulkoasiainhallinnossa.
Team Finland –toimintatapa on jo alkanut kantaa hedelmää. Ulkomailla eri toimijoiden yhteistyö on tiivistynyt selvästi. Hankkeita ja tapahtumia koordinoidaan ja yhteistä asiakashallintajärjestelmää rakennetaan. Yhteinen koulutus on jo käynnissä, ja syksystä alkaen Team Finlandilla on käytössään myös yhteinen viestintäyksikkö.
Team Finlandin seitsemän temaattista painopistettä valittiin jo vuosi sitten, ja ne osoittautuvat niin osuviksi, että strategiapäivityksessä voinemme pitää teemat ennallaan. Team Finland panostaa siis jatkossakin erityisesti seuraaviin teemoihin: cleantech; biotalous; ICT ja digitalisaatio; Life sciences, terveydenhuolto ja elintarvikkeet; arktinen osaaminen; luovat alat ja design; sekä koulutus ja oppiminen. Cleantechille ja biotaloudelle hallitus hyväksyi juuri erilliset strategiat. Tiedämme kyllä, mistä uusi kasvu saadaan – siihen on vain päästävä käsiksi.
Jatkotyötä tarvitsemme erityisesti Team Finlandin kotimaisen palveluverkoston selkeyttämisessä, investointien edistämisessä Suomeen ja maakuvaviestinnässä.
Team Finland –malli on kuitenkin jo nyt osoittanut vahvuutensa. Se on tehnyt vienninedistämisestä koko valtionhallinnon toimintaa ja luonut sille rakenteen, joka tuottaa enemmän tehoa olemassa olevilla resursseilla. Team Finland on yksi tämän hallituksen innovaatioista, joka jättää pysyvän jäljen Suomen talouteen ja julkishallintoon.
Jouni Pulli
22.05.2014 09.39Team Finland -verkoston toiminnan onnistuminen riippuu suurelta osin siitä, miten asiakkaat kokevat järjestelmän toimivan. Tässä kohdin on luonnollisesti mietittävä, miten ketäkin asiakasta pyritään palvelemaan ja keitä asiakkaat ovat ja miten palvellaan niitä, joita ei pidetä asiakkaina. Näen toiminnan onnistumisen tärkeänä edellytyksenä ns. yhden luukun palvelupolitiikan. Toisin sanoen, asiakkaalle ei ole useinkaan erityisen tärkeää, minkä nimiseltä organisaatiolta hän saa tarvitsemaansa palvelua vaan, miten palvelu kohtaa hänen tarpeensa.
On erinomaista, että yhteistyötä palvelujen tarjonnassa on lisätty ja ettei Team Finland toiminta pyri toimimaan kaikilla aloilla vaan on valittu tietyt alat, joihin panostus keskitetään juuri nyt. Yhteistä keskittämisessäkin on, että kaikkeen toimintaan tarvitaan rahoitus. Ollessamme melko pääomaköyhä maa, on ensiarvoisen tärkeää, että myös Team Finland panostaa vahvasti ulkomaisten suorien investointien saamiseen Suomeen. Nämä investoinnit ovat koko toiminnan olemassaolon jatkon ehdoton edellytys.
Investointiedellytysten parantumisen promootiota tulisi tehostaa ja yhtenäistää esim. koskien vaikkapa datakaapelin vetoa Suomen ja Saksan välillä ja siitä saatavia hyötyjä.
Mielekkyyttä investoida suomalaisiin pienyrityksiin on rajoittanut kankea työmarkkinajärjestelmä, jota on saatava joustavammaksi, jotta pystymme takaamaan hyvinvointimme jatkumisen myös tuleville sukupolville.
Mika Kaakinen
22.05.2014 12.09En osaa saoa mitään Team Finlandista. Onnea vaan. Maamme tarvitsee jokaisen teollisuustyöpaikan.