Eduskunnan suuressa salissa käytiin eilen mielenkiintoinen keskustelu pohjoismaisista rajaesteistä. Vastaava keskustelu on käyty aloitteestani kaikissa pohjoismaisissa parlamenteissa kuluneen kahden viikon aikana. Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun samasta aiheesta keskustellaan Pohjoismaiden kansanedustuslaitoksissa suunnilleen samaan aikaan. Se on hieno merkki asialle annetusta painoarvosta.
Jokaisessa maassa on päätetty itsenäisesti keskustelun muodosta. Suomen hallitus päätti antaa rajaesteistä eduskunnalle valtioneuvoston selonteon. Se on järeä instrumentti, joka valittiin yksinkertaisesta syystä: haluamme, että aiheen käsittely johtaa konkreettisiin tuloksiin eli päätöksiin, jotka poistavat tai ehkäisevät rajaesteitä.
Hallitus tekee rajaesteselonteossa neljä selkeää sitoumusta. Se lupaa jatkaa ja syventää Pohjoismaiden välistä rajaesteyhteistyötä, ehkäistä uusien rajaesteiden syntymistä, tehdä esityksiä kansallisesti ratkaistavien rajaesteiden poistamiseksi ja toimia aktiivisesti pohjoismaista yhteistyötä edellyttävien rajaesteiden poistamiseksi. Korostin alustuksessani, että pohjoismainen rajaestetyö ei merkitse toimivallan siirtoa. Kaikki Suomen lainsäädäntöä koskevat päätökset pitää tehdä eduskunnassa. Siksi se on oikea paikka tälle keskustelulle.
Avoin ja rajaton Pohjola on ollut pohjoismaisen yhteistyön perustavoite sen synnystä lähtien. Nykymuotoinen pohjoismainen rajaesteyhteistyö syntyi runsas vuosikymmen sitten juuri Suomen aloitteesta. Rajaestetyö oli myös Suomen puheenjohtajakauden ehdoton painopiste Pohjoismaiden ministerineuvostossa viime vuonna. Aika on nyt kypsä rajaesteitä koskeville kansallisille johtopäätöksille.
Sana rajaeste vie ajatukset herkästi niihin muodollisuuksiin, joita voi kohdata ylittäessään valtakunnanrajan. Rajaesteet on kuitenkin käsitettävä laajasti. Hallituksen selonteossa rajaesteillä tarkoitetaan niitä Pohjoismaiden välisiä lainsäädäntöön tai sen toimeenpanoon liittyviä eroavaisuuksia, jotka vaikeuttavat yksilöiden tai yritysten tasavertaisia toimintamahdollisuuksia toisessa Pohjoismaassa.
Rajaesteet ovat usein hyvin kouriintuntuvia. Esimerkiksi kansalainen, joka on tehnyt osan työurastaan Ruotsissa ja osan Suomessa, voi menettää sairastuessaan Ruotsissa kertyneen eläkkeensä. Tai yritys voi törmätä jokaisessa pohjoismaassa erilaisiin määräyksiin, jotka vaikeuttavat rajat ylittävää liiketoimintaa. Yksin uudisrakennuksia koskevat erilaiset rakennusmääräykset merkitsevät yli 177 miljoonan euron lisäkustannusta, joka on kaikki kasvusta pois.
Tyypillisimpiä vapaan liikkuvuuden esteet ovat työmarkkinoihin ja sosiaalietuuksiin liittyvissä määräyksissä. Niissä ei ole mitään järkeä, koska vapaa liikkuvuus on perusoikeus. Rajaesteiden poistaminen myös vahvistaa elinkeinoelämää ja raja-alueiden elinvoimaa, mikä luo kipeästi tarvittavaa kasvua.
Nousevia talouksia koskevassa keskustelussa unohtuu herkästi, että Pohjoismaiden osuus viennistämme on edelleen huomattava. Suomen vienti muihin Pohjoismaihin on kymmenen viime vuoden aikana ollut nelinkertainen Kiinaan suuntautuneeseen vientiin nähden ja hiukan suurempi kuin kaikkiin BRIC-maihin suuntautunut vientimme yhteensä. Se näkyy myös omassa matkakalenterissani, jossa noin joka neljäs matka suuntautuu Pohjoismaihin.
Eduskunnan yli kaksi tuntia kestäneessä keskustelussa kävi ilmi, että rajaesteiden poistamisesta vallitsee Suomessa poikkeuksellinen poliittinen yhteisymmärrys. Se kattaa kaikki eduskuntapuolueet. Ainuttakaan rajaesteitä puoltavaa lausuntoa ei kuultu, vaan sen sijaan toinen toistaan vahvempia vetoomuksia niiden poistamiseksi. Puheenvuoroissa nostettiin esiin myös hyvin konkreettisia ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarvittaisiin vain poliittista tahtoa.
Rajaesteiden parissa jo toistakymmentä vuotta toiminut Ole Norrback seurasi keskustelua lehteriltä tyytyväisen näköisenä. Hän on nimenomaan korostanut sitä, että rajaesteiden poistaminen on tahdon asia.
Ilokseni puheenvuoroissa korostettiin myös sitä, että rajaesteiden poistamisesta ja ehkäisystä ovat vastuussa kaikki päätöksentekijät. Toivottiin, että talkoisiin saataisiin mukaan kaikki sektoriministeriöt ja eduskunnan valiokunnat. Edustaja Kimmo Sasi ehdotti jopa, että kaikkiin lakiesityksiin liitettäisiin arvio niiden rajaestevaikutuksista, ja ehdotus sai paljon tukea.
Myös pohjoismaisen EU-koordinaation tiivistämistä peräänkuulutettiin monissa puheenvuoroissa. Se on jo tapahtumassa. Pohjoismaiden neuvosto saa jatkossa hallituksilta vuosittaisen selonteon tulevan vuoden EU-yhteistyöstä. Ensimmäinen pohjoismainen EU-selonteko saadaan Pohjoismaiden neuvoston seuraavassa, 60-vuotisjuhlaistunnossa, Helsingissä tämän vuoden lokakuussa.
