Vaikka Davosin Talousfoorumissa on väkeä kaikkialta maailmasta, iso osa keskusteluista pyörii Euroopan ongelmien ympärillä. Kaikki ovat huolissaan siitä, miten maailman suurin talousalue saadaan uuteen nousuun.
Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi vaihtui velkakriisiksi ja nyt ollaan kasvukriisissä: Talouskasvu matelee, deflaatio eli hintojen alenemiskierre väijyy taustalla, kilpailukyky kohentuu hitaasti, investointeja puuttuu.
Euroopan keskuspankki ilmoitti eilen massiivisesta ohjelmasta, jolla taistellaan deflaatiota vastaan. Ja yritetään saada kasvua viriämään. Keskuspankki tulee ostamaan valtioiden joukkolainoja ja muita arvopapereita 60 miljardin euron edestä kuukaudessa vuoden 2016 syksyyn asti.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Tarkoituksena on se, että euroalueen maissa rahaa tulee liikkeelle entistä enemmän, jolloin sen käyttö on halvempaa esimerkiksi investointeihin. Lisäksi euron arvon alentuessa sillä voi olla myönteistä vaikutusta vientiin. Näin toki Suomessakin.
EU-jäsenvaltion pääministerinä en suuresti kommentoi riippumattoman keskuspankin toimia. EKP tehtiin riippumattomaksi syystä: jotta se voi katsoa kokonaisuutta eri jäsenmaiden ristipaineessa. Mutta kuten totesin eräässä Davosin paneelikeskustelussa – kaikki, mitä EKP tekee, otetaan vastaan hymyn kera.
Mutta sitten se tärkein:
Tämä ei tarkoita sitä, että euroalueella voidaan jäädä odottelemaan kasvun alkamista. EKP tekee, mitä voi rahapolitiikan keinoin. Jäsenmaiden vastuulla on paljon isompi urakka kilpailukyvyn palauttamisessa ja velkaantumisen lopettamisessa.
Osa on edelleen sitä mieltä, että kasvu syntyy siitä, että valtiot ottavat lisää lainaa ja rakentavat teitä, kouluja tai vaikkapa yrityspuistoja. Julkisia investointejakin tarvitaan, mutta meillä on kyllä mahdollisuuksia tehdä valintaa myös budjetin sisällä velkataakkaa kasvattamatta.
Jos lisävelkaantuminen olisi avain kasvuun, Suomen pitäisi olla huippuvauhdissa.
Suomi on nyt kokeillut vuosikausia elvyttämistä. Vuodesta 2009 alkaen olemme tuplanneet valtionvelkamme n. 50 miljardista eurosta n. 100 miljardiin euroon. Silti keikumme nollakasvun tuntumassa seitsemättä vuotta peräkkäin.
Jatkuvassa rahan pumppaamisessa velalla on se ongelma, että jossain vaiheessa kaivo ehtyy. Luottamus Suomen selviämiseen velkataakkansa kanssa on säilytettävä. Tulevien sukupolvien kannalta olisi edesvastuutonta jatkaa nykyistä menoa.
Ainoa tapa saada kestävä talouskasvua on pitää huolta siitä, että Euroopassa ja Suomessa on yrityksiä, joiden tuotteet ja palvelut käyvät kaupaksi, jotka työllistävät ja investoivat. Tämä vaatii luottamusta.
Luottamusta luo se, että julkinen sektori toimii tehokkaasti, valtio ei ole velkakierteessä ja työnteko on arvossaan. Hallitsematon velkaantuminen täytyy lopettaa, työmarkkinoiden toimintaa on parannettava, jotta yhä useampi pääsee töihin. Investointeja on houkuteltava. Osaavaa työvoimaa on oltava tarjolla, t&k -panostusten on johdettava uusien menestystuotteiden syntymiseen.
Mikä tässä on valtion rooli?
1. Menokuri. Velaksi ei voi elää loputtomiin. On priorisoitava ne asiat, mitkä hoidetaan: koulutus, terveys, heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen.
2. Rakenteelliset uudistukset. Työmarkkinauudistus, joka lisää työn tekemistä ja työvoiman tarjontaa. Verouudistus, joka palkitsee työn tekemisestä ja kohentaa ostovoimaa. Sote-uudistus, joka hillitsee terveyspalveluiden menojen kasvamista.
3. Investoinnit osaamiseen. Suomen kaltainen maa ei voi koskaan kilpailla alhaisella työn hinnalla ja kustannuksilla. Siksi meillä on oltava tietoa ja taitoa, jota muilla ei ole. Tämä tarkoittaa panostuksia koulutukseen, yliopistoihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Poliitikoilta vaaditaan aktiivisia toimia, mutta kasvua he eivät luo.
Kasvu syntyy yksityisellä sektorilla yritysten ja työntekijöiden onnistumisten kautta. Aina on hyvä pitää mielessä, että loppujen lopuksi yksityinen sektori rahoittaa koko hyvinvointiyhteiskuntamme pyörittämisen.
Lars-Erik Wilskman
23.01.2015 11.50Periaatteessa oikein, mutta euromaiden ja laajemmin unionimaiden kesken tämä edellyttäisi laajaa lainsäädännön harmonisointia, jolla on vastustajansa. Ehkä hitaasti ja pala palalta tähän suuntaan on mahdollista kulkea.
Kotimaisena ohjelmana ok.
Risto Hagman
23.01.2015 13.57Kirjoitat: ”Tarkoituksena on se, että euroalueen maissa rahaa tulee liikkeelle entistä enemmän, jolloin sen käyttö on halvempaa esimerkiksi investointeihin.”
Tämä on selvä ja hyvä tavoite mutta tämä puree viiveellä. Kaipaisin kuitenkin reseptiä sille, että millä EKP:n elvytysrahaa saadaan kulutukseen, kiertoon arjessa ja ostovoimaan. Joidenkin verojen alentaminen lienee ainoa mahdollisiuus jolloin ostovoima kasvaisi. Valtion velkaa ei voi lisätä – se on selvä.
Kimmo K. Kojamo
23.01.2015 14.02Oletko sanonut ja mitä tarkoitat IS:n lööpistä 23.1.2015: Stubbilta tyly kuitti Venäjälle amerikkalaislehdessä: ”Nimetkää yksikin venäläinen tuote”
Ystävällisin terveisin ja vastaustasi odottaen
Kimmo
Mika Kaakinen
23.01.2015 14.03Hyvä kirjoitus.
Mirja Jankes
23.01.2015 14.15Kiitos. Hyvä aloitus. Kirjoitat että Suomi nousee yrittämisestä. Olen samaa mieltä kanssasi. Tämä tarkoittaa pienyrittäjien alv: n poistamista palveluista kampaajat ym. Näin lisäämme työn- ja palvelujen kysyntää. Houkuttelemme aidosti ihmiset yrittämään ja pyörittämään maan sisäisiä rattaita. Yrittäminen nimenomaan mikro- ja pk- yritysten puolelta on oltava kannustavaa. Jos tästä ei lähdetä on pitkä tie saada Suomen sisäinen vetovoima liikkeelle. On todella paljon osaavia ja halukkaita pienyrittäjiä joilla on hyviä innovaatioita. Halutaanko tämä käyttövaraksi? Tähän toivon nopeaa rakenteellista muutosta! Kiittäen
Ilkka Arvola
23.01.2015 15.21Aika lailla noin myös pääpankkiiri Mario Draghi vastasi eilen kysymyksiin päätöksen vaikutuksista.
Hän sanoi, että pankki luo näin edellytyksiä ja kannusteita aktiviteetin lisäämiseen, mutta sitten kaikkien (Euro-) maiden pitää tehdä tarpeelliset rakenteelliset uudistukset, korjata finanssipolitiikkansa ja siten luoda luottamusta, joka vasta voi tuoda riittävää rohkeutta yksityisten investointien kasvulle.
Siitä ei voi olla eri mieltä. Pankki on tehnyt minkä pankki ja pappi voi. Siis töihin, hallitus ja eduskunta!
Aku Virtanen
23.01.2015 17.05Jouduin miettimään haluanko nimeni tulevan liitetyksi yhteyteensä. Kukaan ei ollut vielä kommentoinut, joten kynnys on siksikin suuri. Vaikka luulenkin, että tämä jää osaltani tähän, asiaan.
Minusta tuntuu, että meillä on käsillä luottamuspula, suuri sellainen. Ei voi olla kovin uskottava jos puhuu velanoton turmiollisuudesta samalla kun valtio on syytänyt kreikkalaisten nimiin miljoonia eurooppalaisille pankeille.
Ei voi olla kovin uskottava puhuessaan työllistymisen ja yrittämisen puolesta samalla kun vetää itärajaa umpeen ja tuhoaa kokonaisen maakunnan elinkeinoa ja samalla puolen Suomen ansaintamahdollisuuksia. Asioita ei voi irrottaa asiayhteydestään sattumanvaraisesti tai liittää toisiin yhtä sattumanvaraisesti, tarkoitushakuisesti. Sana tuli jo mainituksi – luottamuspula.
Poliitikoilta kyllä vaaditaan kasvua – henkistä kasvua niissä kengissään ja saappaissaan joihin ovat halunneet asettua. Kykyä havaita tehdyt virheet, kykyä havaita virheitä, joita ollaan tekemässä, estää Suomen ajautuminen syvemmälle suohon vain siksi, että harvat kansainväliset suurkorporatistit mielivät Suomesta mineraalivarantoa ja orjavaltiota nykyimperialistiseen tyyliin.
Jos EU rajoittaa mahdollisuuksia paikata taloutta – on tehtävä välttämätön, tehtävä pesäero unioniin. Meillä on muutama loistava esimerkki maista, jotka eivät ole joutuneet talouskurimukseen, tai ovat jopa selvinneet kurimuksesta, EMU:ttomat maat Ruotsi ja Tanska, sekä EU:n ulkopuolinen Islanti. Onko pokkaa ottaa mallia ja seurata esimerkkiä?
Ostovoima. Rikkain prosentti ei kykene kuluttamaan yhtä paljon kuin ne muut 99 prosenttia. Pitää huolehtia siitä, että 99 prosenttia kykenee kuluttamaan, vaikka se vaatisi ottamista siltä yhdeltä prosentilta. Se vaatii ryhtiä ja kasvua, uskottavuutta ja luottamusta. Jostain syystä luulen, että se olisi myös sen prosentin etu, vai eikö ole?
Ratkaisevaa taitaa nyt olla, miten valtio käyttää EKP:n lunastamista obligaatioista saamansa rahat? Hyysätäänkö niillä pankkeja (jälleen) vai pyritäänkö kestävään kehitykseen (sikäli kuin sellaista voi olla olemassa, BKT-mielessä) ja ostovoiman pysyvämpään nostamiseen suosta, eikä sijoiteta niitä suoraan sen yhden prosentin liiveihin, siellä ne luultavimmin eivät lisää kulutusta tai työllisyyttä, vaan todennäköisesti päätyvät suoraan veroparatiisiin, kulkematta lähtöruudun kautta.
Ystävällisesti
A. Virtanen
susanna saarimaa
24.01.2015 00.541.Velaksi ei voi elää loputtomiin valtakunnassa. Pitää löytyä keinoja hallita velat. Lapset on opetettava vastuuseen itsestä. Kotimaassa apua tarvitsevista perheistä on huolehdittava. Lapsiperheiden kodinhoidonapua tulisi lisätä. Kunnat joko antavat tai ei sitä tällä hetkellä, joten se tulisi olla harkinnanvaraista.
2. PK-yritysten tukeminen verouudistuksella on hyvä. Toivon, että tuleva Sote-uudistus ei söisi pieniä yrittäjiä vaan suhteutteaisiin niitä tarkoituksenmukaisesti ja asiakaslähtöisesti.
3. Siis tietoa ja taitoahan meillä Suomalaisilla on. Ollaan edeltä menijoitä monella saralla. Kuitenkin kannattaisin, että ihmisten hyvinvointi-asiat pidettäisiin tärkeinä. Näen niitä ruohonjuuritasolta, joten kannattaisi pitää nyt lapsiperheiden ja ikäihmisten asioita tärkeinä. En nyt lisäisi yliopistokoulutus- ja tutkimusmäärärahoihin entistä enempää. Pidettäisiin huolta omistamme. Ei tuilla ja avustuksilla vaan opastamalla työn tekemiseen lapsesta asti.
Vilho Partanen
24.01.2015 19.40Lujaa ytimekästä tekstiä.
Kunhan totuus pysyisi esillä myös vaaleissa, ettei kaunomaalailu ja tyhjä lupailu saisi sijaa.
Jos velkataakkaa kasvatetaan, mehän joudumme nahkurin orsille koko sakki !
Pentti Näsä
25.01.2015 14.53Pankkien reservi vaatimukset laskettiin Euroopassa 2008 talouskriisin jälkeen aikaisemmasta 2% – yhteen prosenttiin.
Englanti on jättäytynyt reservi vaatimuksistaan kokonaan.
Pankit voivat siis luoda velkaa eli ”rahaa” tyhjästä.
Meksikon mafia piti huumekartelliaan yllä viimeiseen saakka lahjomalla poliiseita ja tuomareita. Kokaiini cowboyt pystyivät kiinni jäädessään tarjoamaan poliiseille niin suuria raha summia, ettei kukaan voinut kieltäytyä. Jos ei $40.000 dollaria ratsian tehneelle poliisille riittänyt summaa voitiin vaikka tuplata.
Pankkien käyttämä yli 300-v. vanha osa-reservijärjestelmä ja siitä syntynyt mafia toiminta taas yrittää pitää rahan-luonnin kartellin itsellään viimeiseen asti (poissa valtioiden käsistä), tämä pakottaa tärkeimpien ja vaikutusvaltaisimpien poliitikkojen lahjontaan ja mahdollisimman keskitetyn vallan hakemiseen: EU, Afrikan Unioni, IMF, BIS, YK yms. Systeemi on jo korruptoitunut sen ytimestä asti. Tämän vuoksi emme voi koskaan selvitä talousongelmistamme ilman koko raha-järjestelmän muuttamista!
Myös 90-luvun laman ja EU-n välillä on selkeitä yhteyksiä salatuista asiakirjoista huolimatta, vaarallisen oikeussubjektin poisto mahdollistaa koko kansakunnan varojen riistämisen. Asioille tulisi todellakin tehdä jotain!
Mahdollisuuksia olisi vaikka kuinka mutta ratkaisut tuntuvat olevan vain ns. muutaman ihmisen käsissä!
Oma valuutta olisi ainut oikea ratkaisu valtion toimesta, inflaatiota voidaan yksinkertaisesti ohjata verotuksella ja se pysyisi kohtuullisena kun rahaa tuotettaisiin keskimääräiseen väkiluvun kasvuun verrattuna. Pankeilta ehdottomasti osa-reservi järjestelmä pois. Joka tarkoittaisi heidän pystyvän lainaamaan vain jo olemassa olevaa ”rahaa” eikä luoda sitä tyhjästä! Muut kysymykset ja ratkaisut on hoidettavissa tämän yksin kertaisen asian jälkeen kun valtio ja ihmiset taas vaikuttavat asioihin!!!
Tarvitsemme kyllä keskuspankkeja mutta emme yksityisissä käsissä!
Tällä hetkellä kusemme vain omien lastemme muroihin, siinä ei ole mitään järkeä!
Juha Rannisto
25.01.2015 15.56Totta – talouskasvu ei synny velkapumppauksella.
Talouskasvuun tarvitaan (i) työikäisen väestön kasvua, (ii) tuotannollisia investointeja, (iii) osaamistason nostoa ja (iv) teknologisia läpimurtoja.
Mutta finanssipolitiikkaakaan ei voi unohtaa. Historiallisen matalat korot ja elvyttävä rahapolitiikka tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia:
– Julkista velkaa voidaan uudelleenrahoittaa alemmin koroin pidemmäksi ajaksi (esim. yli 30 vuodeksi).
– Tuottavia julkisia investointeja kannattaisi käynnistää yksityisten investointienkin rohkaisemiseksi.
– Veronalennuksia ja kulutusta on mahdollista tukea tasapainotetun budjetin puitteissa.
Kun 1990-luvun laman aikana julkinen velka nousi 100% BKT:sta, se on nyt vasta 60% tasolla. Eivätkä korkomenot liene miesmuistiin olleet niin pienet kuin nykyisin.
Siksi ”syömävelan” sijasta pitäisi nyt rahoittaa edullisilla lainoilla kannattavia (reaali)investointeja.
Eeva-Riitta Sorvali
28.01.2015 10.59Hämmästyttää ja kummastuttaa noin pitkät laina-ajat.Meidän tuotannollisen investoinnin pisin laina-aika oli 10v.Se aiheutti stressin.Kreikkalaiset voisivat tulla kaaputtamaan lunta ja jäätä tuulilaseista, kun suomalaiset rientävät joka talvi poikkeustilassa töihin.Hunajan kerääminen pakkasessa lienee suomalaisten erityisosaamista.
Jari Korhonen
29.01.2015 17.31Suomen finanssipolitiikan linja on ollut tällä vaalikaudella kiristävä, mikä on heikentänyt talouskasvua. Totesitte itse näin puheessanne syyskuussa 2014 Keskuskauppakamarin veropäivillä. Tässä kirjoituksessa hallituksen samanaikaisesti veroja korottava ja menoja leikkaava linja tulkitaan kuitenkin ”vuosikausien elvytykseksi”.
Mikä on nyt kääntänyt miehen mielen?
Tapio Angervuori
01.02.2015 18.27”Kasvu syntyy yksityisellä sektorilla yritysten ja työntekijöiden onnistumisten kautta. Aina on hyvä pitää mielessä, että loppujen lopuksi yksityinen sektori rahoittaa koko hyvinvointiyhteiskuntamme pyörittämisen.”
Kasvu syntyy vain ja ainoastaan rahaa painamalla tai velanotolla. Koska velkaa ei voida loputtomasti ottaa lisää, on keskuspankin (EKP) aika-ajoin osteltava tasapuolisesti euromaiden velkakirjoja pois.
Julkinen sektori osallistuu myös BKT:n kasvattamiseen. Suomessa julkisen sektorin kulut ovat 58% BKT:sta, mutta sen koko 21% BKT:sta. Julkinen sektori tukee siis suurilla summilla myös yksityistä sektoria.
Kiinalainen sananlasku: ei kissan värillä väliä, kunhan se jahtaa hiiriä.
Kummatkin sektorit voivat olla tehottomia tai tehokkaita.
Not Found
The requested URL was not found on this server.