Olin eilen illalla Leonard Cohenin konsertissa. Aivan mahtava keikka. Olisinpa seiskakymppisenä samassa iskussa.
Eilinen päivä meni syksyä suunnitellessa. Pidimme tiimipalaveria. Syksy näyttää mielenkiintoiselta.
Matkapäivistä ei ole pulaa. Laskin, että jouluun mennessä niitä kertyy noin 50. Kansainvälisiä vieraita piipahtaa Suomessa myös mukavanlaisesti. Puheitakin näyttäisi olevan ainakin 15. Niistä noin kolmannes ulkomailla.
Kävimme myös kursoorisesti läpi syksyn teemoja. Kestoaiheina käsittelemme taatusti muun muassa Venäjää, Ukrainaa, Valko-Venäjää, Moldovaa, Etelä-Kaukasiaa, Keski-Aasiaa, Arktista politiikkaa, Pohjoista ulottuvuutta, Itämeri-yhteistyötä, Afganistania, Pakistania, Kiinaa, Intiaa, Koreoiden tilannetta, Yhdysvaltoja, Kanadaa, Etelä-Amerikkaa, Lähi-itää ja Afrikkaa laajemmin. Ulkopolitiikkamme kehikko muodostuu tietenkin EU:n kautta.
Viikon kuluttua maanantaina pidän puheen perinteisillä suurlähettiläspäivillämme. Olemme valmistelleet puhetta kesän mittaan. Tavoitteena paaluttaa tilanne kansainvälisessä politiikassa.
Suurlähettiläspäiville on viime vuoden tapaan tulossa arvovaltainen kollega puhumaan. Viime vuonnahan Ranskan ulkoministeri Bernard Kouchner kunnioitti tilaisuuttamme läsnäolollaan. Olen itse saanut kutsun puhua kaksilla suurlähettiläspäivillä. Niistä tarkemmin matkojen yhteyksissä.
Olisin kiitollinen jos arvon blogikommentaattorit voisivat hahmotella omia näkemyksiään syksyn tärkeimmistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista teemoista. Halusin itse tässä vaiheessa vain luetella aiheita sen tarkemmin niitä priorisoimatta. Mitkä ovat mielestäsi syksyn prioriteetteja?
