Komissio on päätynyt arviossaan tässä vaiheessa siihen, ettei käynnistä liiallisen alijäämän menettelyä Suomen kohdalla.

Hallitus on sopinut uskottavasta talousohjelmasta ja merkittävistä toimista kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Komissio pitää hallituksen toimia riittävinä. Tässä arviossa on käsitelty lähinnä hallitusohjelmaa.

Kotimaisessa valmistelussa edetään suunnitellusti. Syksyllä valmistellaan julkisen talouden suunnitelma ja vuoden 2016 budjetti. Ne toimitetaan komissiolle, joka sen jälkeen analysoi niitä ja arvioi tilannetta niiden valossa.

Komissio arvioi seuraavan vuoden budjettisuunnitelmia jokavuotiseen tapaan loppuvuodesta. Viimeistään silloin komissio ottaa seuraavan kerran kantaa Suomenkin julkisen talouden tilaan.

Nyt on tärkeää toimeenpanna hallitusohjelman toimet, niin että myös syksyllä voidaan todeta tilanteen korjaantuneen aiotulla tavalla.

Komission päätökset samoin kuin luottoluokitukset ovat osa Suomen taloudenpidon uskottavuuden arviointia. Tärkein syy talouden tasapainottamiseen on kuitenkin kotimainen. Taloutemme on oltava kestävällä pohjalla pystyäksemme ylläpitämään hyvinvointia.

7 Comments
  1. Jouko Fossi
    12.06.2015 07.43

    Älä sitten lipsu äläkä peruuttele, vaikka millä uhkailtaisiin. Nyt punnitaan johtajuus.

    Reply
  2. Vilho Partanen
    12.06.2015 08.32

    Niin juuri.

    Nythän erilaiset instanssit lämpimikseen kokeilevat, pitääkö hallituksen kurssi vai voiko venettä kukaties keikuttaa edelleen. Pipot kireinä suunta kohti tyyntä vettä, kiitos.

    Reply
  3. Jouni Pulli
    12.06.2015 10.50

    Luottamus Suomen kilpailukyvyn riittävään kasvuun ja uskoon Suomen tulevasta kehityksestä sekä mahdolliseen paluuseen pohjoismaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi kasvaisi olennaisesti, mikäli maamme kehitys saataisiin sellaiselle uralle, että Suomi houkuttelisi jatkossa yhä suuremman määrän ulkomaista aivopääomaa Suomeen. Tällainen tilanne edellyttää mm. vahvaa panostusta tuotekehitykseen, tutkimukseen ja osaamiseen sekä koulutukseen. Ulkomaista osaamista saadaan houkuteltua Suomeen vain ja ainoastaan, jos ainakin kolme kriteeriä täyttyvät:
    1. Suomen pitää olla työnteon kannalta sekä innostava että palkitseva paikka asua;
    2. Suomen pitää olla vapaa-ajan kannalta sekä innostava että palkitseva paikka asua; ja
    3. Suomen pitää olla sellainen paikka elää, että tämän asuinpaikakseen valinnut henkilö pystyy selkeästi osoittamaan läheisilleen ja ystävilleen ymmärrettävät ja hyväksyttävät perusteet valinnalleen.

    Vain edellä mainitut kriteerit täyttävänä maana voimme myös uskottavasti saavuttaa aseman kv. sijoittajia nykyistä kestävämmin ja uskottavammin kiinnostavana sijoitusalustana.

    Lopulta riittää, että edes yritämme joka päivä – ei meidän tarvitse aina onnistua. Ja me tarvitsemme yhteiseen ponnistukseemme mukaan emme pelkästään hallituspuolueidemme edustajat, emmekä vain suurta osaa opposition edustajista vaan myös merkittävän osan myös niistä kansalaisistamme, jotka päättivät jättää äänestämättä.

    Reply
    • Vilho Partanen
      15.06.2015 09.02

      Kääntöpuoli tässä on, miten saadaan kotimainen pitkään ulkomailla jalostunut aivopääoma sijoitetuksi isänmaata parhaiten hyödyttävällä tavalla.

      Virkoja ja työpaikkoja täytettäessä tuollaiset on tavan mukaan sivuutettu ”vaarallisina” veneenkeikuttajina joko suoraan tai erilaisilla vippaskonsteilla mm. pakottamalla ”pätevöittäviin” lisäopintoihin.

      Tämä asenne lienee vähitellen muuttumassa, joten ehkä paluumuuttajat sijoittuvat jatkossa paremmin, ja säätönuppi siirtyy sopiva-pätevä –akselilla pysyvästi päteväksi.

      Reply
  4. aila friman
    12.06.2015 20.36

    nyt tulta päin sulje korvat arvosteluilta vaikka hyvähän se on sanoa kun ei itse tarvii olla maalitauluna kyllä ne vielä kiittävät kun aika on

    Reply
  5. Ari-Pekka Vuola
    29.06.2015 14.45

    Hei,

    tänään 29.6. iltalehden artikkelissa Hgin Yliopiston professori Vesa Kanniainen kommentoi Kreikan velkakriisin mahdollisia vaikutuksia. Kanniainen toteaa, että Kreikalla on valtavat, mahdollisesti jopa Venäjän kokoluokkaa olevat kaasuvarannot. Tuntuisi jotenkin järjen vastaiselta, mikäli Kreikka saisi merkittävän osan veloistaan (tai kaikki velkansa mikäli konkurssimenettely) anteeksi ja jonkin ajan päästä todetaan, että maa onkin yksi Euroopan vauraimmista (velaton, kauppa- ja vaihtotase ylijäämäinen valtavien kaasun vientitulojen ansiosta).
    Onkohan maan kaasuvarallisuus tai muut innovatiiviset ratkaisumahdollisuudet huomioitu EU:n sisäisissä keskusteluissa, kun julkisten tiedotteiden perusteella EU:n ehdotus Kreikalle perustuu enimmäkseeen kulujen sopeuttamiseen? Kenties Suomi voisi tehdä jonkin innovatiivisen aloitteen asiasta ja edesauttaa kaikkia osapuolia (ml. kreikan kansa) tyydyttävän ratkaisun löytämisessä?
    Jos ja kun Suomi saadaan pikku hiljaa nousuun ilman kaasuvarantoja, eikö Kreikan tilanne pitäisi olla Suomea helpommin ratkaistavissa kunhan vaan korruptio saadaan aisoihin?

    Yt. Ari-Pekka Vuola

    Reply
  6. Seppo-Juha Pietikäinen
    06.08.2015 19.20

    Ensi viikolla julkistetaan Stubb I (näinhän valtion budjetteja on bruukattu nimittää vm-ministerin mukaan) eli valtiovarainministeriön vuoden 2016 talousarvioehdotus hallituksen syyskuun budjettiriiheen.

    Mielenkiintoista nähdä, miten hallituskumppanit tulkitsevat hallitusohjelman liitettä, jossa on melko tarkka luettelo, mitä menoja karsitaan.
    http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1433371/Tiedonanto_Sipil%C3%A4_29052015_LIITE_yhdistetty.pdf/ff5e74fe-5736-45e9-861e-edf8b39d05d3

    Reply

Comment

required