Puhuin tänään Lahden tiedepäivässä Suomen kansainvälistymisestä. Alla kooste esiin nostamistani näkökohdista.
Kansainvälistyminen on hyvin moniulotteinen termi. Se tarkoittaa yhteiskunnallista muutosta, joka ilmenee lisääntyvinä mannertenvälisinä yhteyksinä ihmisten välillä. Kansainvälistyminen on siis maailmanlaajuista verkottumista. Kansainvälistyminen etenee yhdeltä elämänalueelta toiselle. Kansainvälistyminen käsittää lähes kaiken ihmisten välisen toiminnan.
Kansainvälistymistä ovat kautta historian kiihdyttäneet teknologiset edistysaskeleet. Kaupan ja teknologian kansainvälistyminen ennakoi organisatorista ja lakiin perustuvaa kehitystä. Kansainvälinen tiedonkäsittely tuottaa vääjäämättä kansainvälistä hallintoa. Siitä voi muodostua kansainvälistymisen seuraava vaihe.
Liiketoiminta on toiminut pitkään kansainvälistymisen veturina. Monikansalliset yritykset toimivat globaalin kehityksen vauhdittajina: ne sijoittavat toimintoja ja tuotantoa niihin maihin, jotka tarjoavat parhaat toimintaedellytykset. Kansainvälinen työnjako syvenee koko ajan, mutta on nykyisin yhä hienojakoisempaa. Vain aidosti kilpailukykyiset yritykset menestyvät globaalissa toimintaympäristössä.
Kansainvälistyminen on synnyttänyt Suomen modernin suurteollisuuden ja luonut perustan pohjoismaiselle hyvinvoinnille. Teollisen kapitalismin kansainvälinen kasvu- ja laajenemisvaihe mahdollisti Suomen taloudellisen ja sosiaalisen nousun, mikä oli maan syrjäisen aseman ja alhaisen lähtötilanteen huomioiden yllättävää. Kansainvälistymisen kiihtyminen 1990-luvulta lähtien johti Suomessa rajuihin rakennemuutoksiin etenkin suuryritysten tasolla. Siirryttiin kartellitaloudesta kapitalismiin.
Suomen kansainvälistymistä vetävät tällä hetkellä erityisesti maahanmuutto ja elinkeinoelämä. Toivon, että myös korkeakoulujen ja yliopistojen kansainvälistyminen vahvistuu entisestään.
Suomen väestöllinen kansainvälistyminen on kiihtymässä. Nettomaahanmuutto kasvaa vuosi vuodelta. Suomessa asuu kuitenkin edelleen EU-keskiarvoa vähemmän ulkomaalaisia. Ulkomaalaisten osuus Suomessa on myös selvästi vähäisempi kuin muissa Pohjoismaissa.
Suomalaisen elinkeinoelämän kansainvälistyminen näkyy muun muassa lisääntyvinä suomalaisina tytäryhtiöinä ulkomailla ja ulkomaisina tytäryhtiöinä Suomessa. Suomalaiset yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ulkomailla ja ulkomaiset yritykset Suomessa. Kansainvälisellä tasolla toimivien suomalaisten pk-yritysten lukumäärä on kasvanut hitaasti mutta varmasti. Aika yrityksen perustamisesta sen kansainvälisen toiminnan aloittamiseen on lyhentynyt. Kansainvälistyminen on lisääntynyt eniten pienissä, 10 – 49 henkilöä työllistävissä yrityksissä, joista jo lähes puolet tekee ulkomaankauppaa.
Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee noin 15 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Liian harva heistä työllistyy Suomessa. Opiskelijavirrat ulkomailta Suomeen ovat yhä kasvussa mutta suomalaisten opiskelu ulkomailla on laskusuunnassa. Korkeakoulut voivat Suomessa kehittää toimintaansa itsenäisesti. Toivon, että ne panostavat erityisesti kansainvälistymiseen, joka on laaja-alaisen osaamisen ja innovoinnin edellytys.
Suomi on onnistunut käyttämään hyväkseen teknisen kehityksen ja kiihtyvän globalisaation mahdollisuudet. Suomi on teknistaloudellisessa kehityksessä kansainvälisen eturintaman tuntumassa. Tuottavuuden kannalta investoinnit inhimilliseen pääomaan sekä tutkimukseen ja kehitystoimintaan ovat ratkaisevan tärkeitä. Emme voi ennalta tietää, miltä alalta tulevaisuuden innovaatiot tulevat. Siksi on turvattava laaja-alainen ja yleissivistävä yliopistokoulutus ja kattava perustutkimus.
Tutkimuksen ja koulutuksen korkea laatu sekä osaamiseen panostaminen ovat tulevaisuuden menestystekijöitä. Avainasemassa on opiskelijoiden ja tutkijoiden kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen Suomesta ja Suomeen. Tulevaisuuden osaajat toimivat yhä kansainvälisemmissä toimintaympäristöissä, joihin tutustuminen jo opiskeluvaiheessa on tärkeää. Ulkomailla suoritetut opintokokonaisuudet pitää myös voida lukea hyödyksi tutkinnoissa.
Kansainvälisesti menestyneet korkeakoulut ovat kiinnostavia ja vetovoimaisia yhteisöjä, jotka tunnetaan maailmalla. Kansainvälinen arvostus saavutetaan laadulla, joka vahvistaa vetovoimaisuutta. Toivon, että aidosti kansainväliset, tunnetut korkeakouluyhteisöt ovat myös tulevaisuuden Suomessa arkipäivää.
