Pitää aloittaa pyytämällä anteeksi. Pahoittelen jos olen viime päivien aikana vaikuttanut ainakin blogin välityksellä jotenkin poissaolevalta.
Vauhti on ollut sen verran kova, että en ole ehtinyt paneutua blogiin normaalilla tarmolla. Mielestäni ihmisellä on rajattu määrä energiaa jokaista päivää kohti, ja viimeisten päivien aikana raja on tullut vastaan.
Meillä on tällä hetkellä kolme isompaa projektia, joissa kaikissa on ikäänkuin tilanne päällä.
1. Tavarapaketti, eli meidän kohdalta vastavuoroista tunnustamista käsittelevä asetus menee valiokuntaäänestykseen 27.11. Kompromisseja rakennetaan joka suuntaan. Puhelimet käyvät kuumina. Kokoustetaan. Draftataan. Lobataan. Pohditaan.
Eilen panin muutamissa kohdissa kovan kovaa vastaan. Se tuotti tuloksia tänään kun tapasin Verheugenin ja Kunevan kabinettipäälliköt. Yritän samalla pitää kaikki varjoraportöörit ja paketin kaksi muuta mietinnön laatijaa briiffattuna. Avustajani Tuomas Rautanen on ollut tämän projektin kingi. Hyvältä näyttää.
2. Komission vastuuvapausraportti, joka julkaistiin maanantaina. Toimin varjoraportöörinä. Avustajani Henrik Ruso on tehnyt töitä kellon ympäri. Hän on käytännössä pitänyt pääni vedenpinnan yläpuolella. Paketti on iso ja ensi viikolla aloitamme komissaarien tenttaamisen. Ensimmäisenä kehään astuu maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel.
3. Lentoliikenteen päästökauppa. Se vei lähes kaiken ajan viime viikolta ja tämän viikon alussa. Lopputulos olisi voinut olla parempi. Lobbaus ei kuitenkaan lopu tähän.
Näiden kolmen projektin lisäksi olen jatkanut hääräämistä Itämeristrategian ympärillä. Parin viikon kuluttua tapaan Carl Bildtin. Kaikki näyttää hyvältä ja joulukuun huippukouksessa on odotettavissa edistystä.
Jossain vaiheessa olen saanut väännettyä kolme kolumnia: Blue Wings, Aamulehti ja Suomen Lehtiyhtymä. Näistä viimeinen perustui toki blogimerkintöihin lentoliikenteen päästökaupasta. Putkessa on vielä kaksi isompaa kolumnia, joista toinen meneen Svenska Dagbladetiin.
Jossain vaiheessa pitäisi vielä valmistella ensi viikon Bryggen luennot. Sitä ennen kuitenkin Suomeen luennoimaan osaamisesta.
Onneksi lenkkeilytahti on pysynyt hyvänä. Se antaa sitä paljon kaivattua lisäenergiaa.
Tänään osallistuin Siim Kallaksen tilaisuuteen, jossa keskustelimme arvovaltaisten suomalaisten toimittajien kanssa lobbaamisesta. Hyvä keskustelu. Olen alustanut monen eri EU-maan toimittajaporukoille. En halua kuullostaa liian nurkkapatrioottiselta, mutta mielestäni suomalaisten toimittajien EU-tietämys on erittäin hyvä, ellei paras.
En tiedä mistä se johtuu, mutta näin se vain on. Ehkä siitä, että suomalaiset tomittajat osaavat kieliä ja voivat näin ollen seurata EU-keskustelua myös muualla kuin kotimaassa.
