Tästä taisi tulla kirja-arvostelujen viikko. Parin viime päivän aikana luin työterveyslääkäri Juhani Seppäsen Selvästi juovuksissa-teoksen. Kirjan julkaistiin viime vuonna ja se sai paljon kehuja, eikä syyttä.
Tarina on mielenkiintoinen. Itsekin alkoholin suurkuluttajaksi tunnustautuva Seppänen päättää olla juomatta alkoholia vuoden verran. Hän kirjoittaa kokemuksestaan päiväkirjan, jota hän täydentää alkoholin juomiseen liittyvällä analyysillä.
Seppäsellä on loistava kynä. Hän kyseenalaistaa itsestäänselvyydet ja kääntää luutuneet ajatustottumukset nurinkurin. Hänelle kaikki alkoholi – oli se sitten olutta, viini tai väkevämpää – on etanolia, yhtä ja samaa myrkkyä.
Kirjan takakannessa on ”terveysväittämää” muistuttava kuvio. Siinä väitetään, että ”Tämä kirja voi muuttaa suhteesti alkoholiin – pysyvästi”. Kova väite, jolle löytyy varmasti katetta.
Meillä kaikilla on jonkinlainen suhde tai suhtautuminen alkoholiin. Jokaisella on siitä oma näkemyksensä. Jokainen tuntee absolutisteja ja alkoholisteja, ja joitain niiden väliltä. Samalla on vain yksi ihminen, jonka juomiseen voi vaikuttaa.
Työskentelen ympäristössä, jossa joka ilta olisi tarjolla kaikenmaailman kissanristiäisiä, kokkareita ja illallisia. Alkoholia on tarjolla niin paljon kuin maksa sietää. Ympärilläni on paljon ihmisiä, jotka ovat alkoholin suurkuluttajia, ovat olleet sitä jo vuosia.
Itse en lähden muiden juomisesta jeesustelemaan. Eikä sitä tee Seppänenkään. Kirjan hienous on siinä, että hän saa lukijan miettimään omia juomatottumuksiaan.
Mielestäni kirja on aivan loistava ja ilman muuta lukemisen arvoinen. Suosittelen.
