Margit Haralla oli hauska heitto eilisessä Nykypäivässä: ”Monen liikkeen ikkunassa on isoin kirjaimin ALE, REA ja SALE. Ihan selvää ei ole, keitä ehdokkaita ALE ja REA ovat, mutta kolmas on kyllä tuttu.”
Päivä meni kampanjoidessa. Ajoimme aamulla Seurasaarentietä keskustaan. Mäntyniemen kohdalla ajattelin, että ”vaihtuisipa emäntä”.
Kesärannan kohdalla ajattelin, että ”keskittyisipä isäntä ensi viikolla vain pääministerin tehtäviin”…
Kampanjahenki oli taas mahtava. En ole koskaan nähnyt kokoomuskenttää näin fiiliksissä, yhtenäisenä. Sauli on antanut kaikkensa. Hän on tehnyt loistavan kampanjan.
Sauli tentattavana Kolmella Sepällä.
Väkeä riitti tungokseen asti.
Sen jälkeen siirryimme metrolla Saulin ja tiimiläisten kanssa Itäkeskukseen. Piazza oli täynnä. Tunnelma katossa. Ja Piazzan katto on muuten korkealla…
Estradilla Esko Riihelän kanssa.
Itäkeskuksesta lähdimme takaisin Kolmelle Sepälle ja sieltä IFK:n ja TPS:n lätkämatsiin. Oli kiva nähdä vanhoja tuttuja. Spekuloitiin vaaleista mm. Janne Vapaavuoren kanssa.
Viimeisen kampanjapäivän havainto on, että Niinistön kannattajat uskovat toiseen kierrokseen. Nimenomaan siihen, että Niinistö menee toiselle kierrokselle.
Vanhasen kannattajat ovat varovaisempia. Puhuvat paljon siitä, että epävarmojen äänestäjien määrä on normaalia korkeampi.
Päivän mittaan juttelin myös Heidi Hautalan ja Henrik Laxin kanssa. Hyväntuulisia molemmat. Eikä syyttä, ovat tehneet hyvän kampanjan.
Riippumatta huomisesta tuloksesta Matti Vanhanen ansaitsee myös hatunnoston. Hän on selvinnyt prässistä erinomaisesti. Pääministerin tehtävät, huippukokous ja presidenttiehdokkuus eivät ole helppo yhdistelmä.
PS. Tässä ammatissa saa paljon palautetta, positiivista ja negatiivista. Tänään kuulin kuitenkin jutun, jota en malta olla kertomatta. Eräs tuohtunut vanhempi rouva sanoi, että ei olisi ikinä äänestänyt minua EU-vaaleissa jos olisi tiennyt, että minulla on brittiläinen vaimo. ”Suomalainen sen olla pitää”, totesi rouva. Yritin siinä hymyillen todeta, että rakkaus ei tunne rajoja… Ei auttanut.
