
Aamun Hesarissa oli hyviä uutisia. Kisa on tiukentunut entisestään. Suomen Gallup antoi Haloselle 51% ja Niinistölle 49%. Kaikki on mahdollista.
Lensin aamukoneella Vaasaan. Vuorossa oli kampanjointia ruotsin- ja suomenkielisellä Pohjanmaalla.
Lähdimme liikenteeseen Kokoomuksen Markku Rautosen sekä RKP:n Lars-Erik Wägarin ja Lars-Erik Gästivarsin kanssa. Ensimmäisenä pysäkkinä oli Närpiö. Leppoisa tilaisuus paikallisessa ravintolassa. Keskustelimme myös kasvihuoneviljelystä, joka on keskeinen elinkeino Närpiössä.
Maanviljelijät kehuivat kurkkudirektiiviä. Se alensi kuljetuskustannuksia huomattavasti. Suoria kurkkuja mahtuu laatikkoon enemmän kuin käyriä kurkkuja…
Annoin myös haastattelut paikallislehteen ja paikalliselle televisiolle.
Närpiöstä siirryimme Körsnäsiin, ”maailman ruotsinkielisimpään kuntaan”, jossa on 2206 asukasta. Tapasin kunnanpäättäjiä. Hieno porukka. Kesken tilaisuuden Henrik Lax soitti. Pyysi lähettämään terveisiä. Lähetin.
Korsnäsistä matka jatkui Laihian Café Niinistöön. Tupa oli täynnä. Olin otettu. Vilkas keskustelu. Sain lahjaksi Laihian Lujan naislentopalloilijoiden tyttökalenterin, ihan omistuskirjoituksella. Punastuin.
Laihian jälkeen oli Vaasan vuoro. Café Niinistössä riitti taas väkeä. Tunnelma katossa. Nyt on ”uskoa ja tahtoa”. Oli kiva tavata vanhoja tuttuja.
Illalla aion vielä käydä Saulin vaalijuhlissa Vantaan Heurekassa. Kotiin pitäisi ehtiä ennen ”punaista lankaa”. Huomenna on edessä pitkä kampanjapäivä.