Perjantai meni kokolailla EU:n rahoituskehysten (2014-2020), eli EU-budjetin parissa. Osin sattumankin sanelemana budjettiasioista vastaavan komissaari Janusz Lewandowskin Suomen vierailu osui samalle päivälle kuin EU-ministerivaliokunnan keskustelut EU:n rahoituskehyksen kokonaistasosta.
Komissaarin kanssa alustimme Komission Suomen edustuston järjestämässä yleisötilaisuudessa jossa pureuduttiin nimenomaan EU-budjetin niukentuvien resurssien sekä kasvua ja kilpailukykyä vahvistavien toimien yhteensovittamiseen EU:ssa. Yhtä vastausta tähän dilemmaan ei tainnut löytyä, mutta keskustelu oli hyvää ja vilkasta. On mukava osallistua keskusteluun kun ”tupa on täynnä”. Yksityiskohtaisemmin asiaan pureuduimme yhteisellä työlounaalla komissaari Lewandowskin kanssa. Tunnelma oli avoin ja hyvä.
Vielä aamuisesta keskustelusta EU-ministerivaliokunnassa. Meillähän hallitus oli jo aikaisemmin linjannut kannattavansa kurinalaista EU:n rahoituskehyksen tasoa ja tiukkaa budjettikuria. Tätä kantaa me nyt tarkensimme. Tarkennetun kannan mukaisesti Suomen tavoitteena on noin yhden prosentin maksusitoumusmäärärahojen kokonaistaso EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta ja vastaavasti noin 100 miljardia euroa matalampi menotaso verrattuna komission ehdotukseen. Käytännössä tämä merkitsisi noin 10 prosentin leikkausta kokonaistasoon.
EU:n budjetista vastaavana ministerinä olen tyytyväinen nyt tehtyyn linjaukseen. Se antaa meille hyvät edellytykset toimia neuvottelujen edetessä. Olemme selkeästi nettomaksajamaa ja siihen viiteryhmään meidän tulee myös profiloitua. Tosin kannassamme on juuri sopivasti väljyyttä jotta voimme erityiskysymystemme, maatalouden ja rakennepolitiikan, osalta olla pragmaattisia.
On selvää, että EU:n rahoituskehyksiä 2014-2020 koskevissa neuvotteluissa on siirrytty aktiiviseen vaiheeseen. Valitettavasti nämä rahan niukkuuden ympärillä pyörivät keskustelut ovat aina haasteellisia ja on selvää, että vaikka paljon saataisiinkin, aina jostakin on oltava valmis myös tinkimään. Lopputulos 27 pelaajan pöydässä ei voi olla se, että kaikki olisivat yhtä tyytyväisiä.
Tanska on aktiivinen ja kunnianhimoinen puheenjohtaja, joka odottaa asiassa selkeää edistymistä kevään kuluessa, vaikka lopullinen ratkaisu menneekin helposti ensivuoden puolelle. Suomi on tähän valmis; kiitos rakentavan ilmapiirin tänään!
