Osallistuin tänään Luxembourgissa EU:n yleisten asioiden neuvoston kokoukseen, jossa asialistalla olivat rahoituskehykset eli unionin budjetti vuosille 2014-2020 sekä koheesiopolitiikan lainsäädäntöpaketti. Aamulla ennen varsinaisen neuvoston alkua osallistuin EPP-puolueen eurooppaministereiden ja meppien kokoukseen, jossa puhuimme sekä unionin budjetista että talousunionisopimuksesta. Ehdin myös ns. nettomaksajamaiden työaamiaiselle, sielläkin aiheena rahoituskehykset.
Rahoituskehysneuvotteluissa, jotka jatkunevat vielä ainakin vuoden loppuun, on nyt siirrytty entistä yksityiskohtaisempaan neuvotteluvaiheeseen, jonka johdosta myös jakolinjat nettomaksajamaiden ja niin kutsuttujen koheesion ystävien välillä käyvät aikaisempaa ilmeisemmiksi.
Seitsemän nettomaksajamaan (Suomi, Saksa, Itävalta, Ranska, Hollanti, Italia ja Ruotsi) kanssa pääsimme sopuun yhteisestä näkemyksestämme rahoituskehysehdotuksen kehittämisestä kohti parempaa varojen käyttöä ja laadukkaampaa menojen kohdentamista. Jaoimme yleisten asioiden neuvoston kokouksessa non-paperin, johon on koottu seuraavia yhteisiä näkemyksiämme rahoituskehyksen laadullisesta kehittämisestä:
1) kasvu- ja työllisyysvaikutusten vahvistaminen
2) makrotaloudellisten ehdollisuuksien vahvistaminen
3) yhteisen strategiakehyksen luominen koheesiopolitiikkaan
4) toimeenpanon valvonnan vahvistaminen
5) vapaaehtoisen suoritusvarauksen luominen
6) kansallisen osarahoituksen vahvistaminen
7) Euroopan investointipankin asiantuntemuksen hyödyntäminen.
Nettomaksajamaista Iso-Britannia ja T?ekki jättäytyivät yhteisen näkemyksen ulkopuolelle makrotaloudelliseen ehdollisuuteen liittyvien kirjausten johdosta. Molemmat maat tukevat muilta osin yhteistä näkemystä vahvasti.
Yleisten asioiden neuvostossa nostin esiin non-paperin sisällön ohella Suomen keskeisimmät tavoitteet: maaseudun kehittämisrahoituksen reaaliarvon säilyttämisen sekä koheesiopolitiikassa harvaan asuttujen alueiden erityisrahoituksen turvaamisen Itä- ja Pohjois-Suomen osalta. Kokouksessa keskusteltiin myös koheesiopolitiikan lainsäädäntöpaketista, minkä osalta korostin Itämeri-strategian tärkeyttä.
Hyvä päivä. Tähän aikaan vuodesta ero Luxembourgin ja Helsingin välillä oli selvä; Luxembourgissa oli jo vihreää ja Helsingissä vielä ruskeaa. Toivotaan, että keväinen aurinko saa pian luonnon täälläkin hereille.
