Perjantailentojen herkkua. Kymmenen suomalaista lehteä!

Tänään kävin pikakeikalla Helsingissä. Luennoin mm. Hammaslääkäriliitolle. Aloitin toteamalla, että ”Stubbin luento Hammaslääkäriliitolle on ainakin uskottavampi kuin Urho Kekkosen luento Parturi- ja Kampaajaliitolle”…Kaikkia hymyilytti.

Lupasin alkuviikosta, että pohdin perjantaina blogissa EU:n perustuslakia. Pohdinta perustuu tänään Financial Timesissa julkaistuun kolumniin, jonka kirjoitin yhdessä Inigo Mendez de Vigon kanssa.

Kesän hiljaiselon jälkeen keskustelu EU:n perustuslain tulevaisuudesta on taas käynnistymässä. Tällä hetkellä vetovastuu Brysselin päässä näyttää olevan lähinnä komissiolla ja Euroopan parlamentilla.

Puheenjohtajamaa Britannia keskittyy talousuudistuksiin ja budjettineuvotteluihin. Pääministeri Tony Blair on ilmoittanut, että lokakuun lopulla järjestettävässä Eurooppa-neuvostossa ei puhuta perustuslaista, vaikka aiheena on EU:n tulevaisuus.

Komissio käsitteli perustuslain tulevaisuutta viime viikonlopun epävirallisessa seminaarissa. Sen seurauksena José Manuel Barroso ilmoitti julkisuuteen, että uutta perustuslakia ei saada lähitulevaisuudessa.

Seuraavaksi komissio laatii noin 12-sivuisen julkilausuman, jossa ehdotetaan etenemistapaa. Julkilausuma hyväksyttäneen komission kokouksessa 12. lokakuuta.

Euroopan parlamentin perustuslakivaliokunnassa on myös valmisteilla mietintö siitä, miten pitäisi edetä. Mietintö annettiin ”pienemmille” ryhmille. Sitä valmistelevat Johannes Voggenhuber (Verts) ja Andrew Duff (ALDE). Raportin on määrä keskittyä lähinnä proseduraalisiin kysymyksiin.

Suuremmat ryhmät (EPP-ED ja PES) ovat viestittäneet mietinnön laatijoille, että tässä vaiheessa ei tule puuttua perustuslain sisältöön. Sitä käsitellään myöhemmässä raportissa, jonka valmistelevat EPP-ED ja PES.

Neuvoston puolella vetovastuu on Itävallalla, joka toimii vuoden 2006 ensimmäisen puoliskon puheenjohtajamaana. Itävaltalaisten sisäiset keskustelut ovat vielä kesken, mutta erilaisia hahmotelmia on jo olemassa.

Näillä näkymin perustuslaista keskustellaan päämiestasolla vasta maalis-huhtikuun vaihteessa, ylimääräisen Eurooppa-neuvoston yhteydessä. Formaattina on epävirallinen lounas- tai illalliskeskustelu.

Itävaltalaisten tavoitteena on laatia jonkin muotoinen ”poliittinen julistus” siitä, miten edetään ja mitä aiheita tulevaisuuskeskustelussa pitäisi käsitellä. Julistus sidotaan läheisesti Laekenin julistukseen, joka on edellisen perustuslakikierroksen pohjustanut asiakirja.

Itävaltalaisten tavoitteena on pitää nykyisen perustuslain peruspilarit elossa, ja samalla aloittaa uuden perustuslain valmistelut tuoreelta pohjalta. He tiivistävät taktiikkansa sanontaan: ”The King is dead, long live the King!”.

Vaikka valmistelut ovat nyt liikkeellä, niin yleinen ilmapiiri on maltillinen. Kukaan ei halua hätiköidä. Kaikki myöntävät, että perustuslaki ei astu voimaan nykymuodossaan. Muutoksia tehdään, mutta muutosten aika ei ole nyt. Kaikki ovat myös yhtä mieltä siitä, että mitään muutoksia ei tehdä ennen Ranskan presidenttivaaleja vuonna 2007.

Ajatusta sopimuksen pilkkomisesta pidetään yleisesti huonona. Perustuslaki nähdään pakettina. Tietyillä tahoilla on spekuloitu sillä, että sopimuksen ensimmäinen (varsinainen perustuslaki) ja toinen (perusoikeudet) osa voitaisiin hyväksyä erikseen ja kolmas osa jäisi pois. Tämä on juridisesti ja poliittisesti mahdotonta. Juridisesti, koska sopimuksen kaikki osat kytkeytyvät toisiinsa ristiviittauksineen. Poliittisesti, koska silloin vähäteltäisiin niitä neljäätoista maata, jotka ovat jo sopimuksen ratifioineet ja niitä kahta, jotka ovat sen hylänneet.

Nyt ollaan siis tilanteessa, jossa tulisi pohtia etenemistapaa. Inigon kanssa esitimme FT:ssä viisiportaista lähestymistapaa, jonka tavoitteena on saada uudistettu perustuslaki voimaan vuonna 2009. Vaiheet jakautuvat seuraavasti:

1. 2005 – Reflektiovaihe, jonka aikana pistetään keskustelu uudestaan liikkeelle ja pohditaan mikä meni pieleen Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä.

2. 2006 – Analyysivaihe, jonka aikana nostetaan esille erilaisia keskusteluteemoja EU:n rajoista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

3. 2007 – Valmisteluvaihe, joka lähtee liikkeelle Saksan puheenjohtajuuskauden aikana. Tavoitteena paaluttaa mandaatti ja muoto sopimuksen muuttamiselle.

4. 2008 – Revisiovaihe, jonka aikana perustuslaki uudistetaan. Valmisteluvaihtoehdot vaihtelevat konventista parlamentaariseen yleiskokoukseen. Perusajatus kuitenkin on, että kansalliset parlamentit ovat entistä vahvemmin mukana valmisteluissa.

5. 2009 – Ratifiointivaihe, jolloin uusi perustuslaki hyväksytään kaikissa EU-maissa. Muutamat tahot ovat ehdottaneet yleiseurooppalaista kansanäänestystä, joka järjestettäisiin eurovaalien yhteydessä.

Alkusyksyllä 2005 näyttää siis siltä, että EU:n perustuslaki ei astu voimaan tämän ”EU-vaalikauden” aikana. Tämä ei tule estämään suurten hankkeiden – kuten laajentumisen, ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kilpailukyvyn ja budjettineuvottelujen – etenemistä. Hiljalleen tulee kuitenkin valmistautua siihen, että perustuslakiprosessi pyörähtää uudelleen käyntiin.