Tämä on mainoskatko.
Helsingin Sanomien Brysselin kirjeenvaihtaja, Petteri Tuohinen, aloitti viime viikolla oman EU-bloginsa, eli ”eurologin”. Blogin ”puffin” mukaan Tuohinen ”kertoo kokemuksistaan Euroopan unionin kulisseissa, kun mikrofonit on sammutettu. Näin meidän kesken”.
Kaksi ensimmäistä merkintää ovat lupaavia. Ensimmäinen näytti jo ylittäneen uutiskynnyksen. Siinä Tuohinen kertoo ministereistä, jotka ovat pyytäneet alaisiaan hakemaan posliinia Villeroy & Bochin tehtaalta Luxemburgin ministerineuvoston yhteydessä. Onneksi meidän perheessä ollaan posliinin suhteen nationalisteja: kaapissa on vain brittiläistä ja suomalaista posliinia…
Toisessa Tuohinen kertoo Brysselin ”off the record” perinteestä. Tätä käytetään silloin, kun haastateltava ei halua sanomaansa siteerattavan omalla nimellä. Käytäntö ei tietenkään rajoitu vain Brysseliin. Sitä käytetään kaikkialla.
Omalta osaltani toimin virkamiesaikoina usein (lähes aina) ”off the record”. Virkamies tietää missä mennään varsinkin omalla vastuualueella ja on siten toimittajalle tärkeä tietolähde. Yhteistyö toimii molempiin suuntiin: toimittaja saa informaatiota ja virkamies voi ohjata keskustelua haluamaansa suuntaan. Poliitikot toimivat sekä ”on the record” että ”off the record”. Suhde riippuu poliitikosta…
Tunnen Petterin hyvin. Uskallan väittää, että hänen blogistaan ei ainakaan tule tylsä. Omasta kokemuksesta tiedän, että blogi on oiva paikka purkaa agressiota…
Yhtäkaikki on mielestäni hieno juttu, että Tuohinen on aloittanut EU-bloggaamisen. Kannattaa käydä kurkkaamassa http://blogit.helsinginsanomat.fi/eu/.
Miksi mainoskatko? Koska mitä enemmän EU:sta kirjoitetaan, sen parempi. Ei nämä asiat hyssyttelemällä aukea.
Jään odottamaan milloin muut Brysselin EU-pervot Anne Autiosta Helena Petäistöön, Jussi Seppälästä Jarmo Mäkelään, Tuulikki Kuparisesta Maija Lapolaan, Jonas Jungarista Wilhelm Bargumiin, Jouni Kelasta Erja Yläjärveen, Jari Peltolasta Kaija Leena-Runsteniin aloittavat oman EU-bloginsa.
