Perustuslakikeskustelu käy jälleen täysillä. Tuumaustauko on päättynyt ja aihe on kuuma peruna käytäväkeskusteluissa. Saksalla puheenjohtajana on viestikapula.
Eilinen oli todellinen perustuslakipäivä. Aiheesta keskusteltiin melkein kolme tuntia perustuslakivaliokunnassa.
Salin täydeltä MEPejä käymässä tiukkaa keskustelua perustuslaista.
Perustuslakivaliokunnan vieraina olivat Luxemburgin ulkoasiain- ja maahanmuuttoministeriön ministeri Nicolas Schmit ja Espanjan ulkoasiain- ja kehitysyhteistyöministeriössä Euroopan unionin asioista vastaava valtiosihteeri Alberto Navarro Gonzáles. He toivat viestin Madridissa tammikuussa järjestetystä kokouksesta, johon osallistuivat perustuslain ratifioineet ja sen ystäviksi julistautuneet maat.
Viesti oli selvä. Konventin pohjatyötä ei saa vetää vessasta, vaan perustuslain pääsisällön on pysyttävä ennallaan. Lisäyksiin ollaan valmiita.
Pandoran lipasta ei siis pidä avata. Madrid oli vahva mielenilmaisu, jolla nostettiin 18 ratifioineen maan ääntä. Huomio on liiaksi ollut Ranskan ja Hollannin ratkaisuissa. Sopimuksella on vankka tuki.
Pessimismiä tulee välttää ja Saksan työlle pyritään saamaan suotuisa ilmapiiri. Korostettiin, että kaikki hallitukset allekirjoittivat sopimuksen pari vuotta sitten. Navarro Gonzálesin mukaan Ranskan ja Hollannin suhtautuminen on jopa skitsofrenistä, koska 4/5 sopimuksen sisällöstä on jo nyt käytössä.
Valiokunta oli samoilla linjoilla. Sopimusta ei tule karsia (ns. mini), vaan siihen voidaan lisätä tärkeiksi katsottuja osia (ns. sopimus+). Siten sen sijaan, että vesitetään sopimus, sitä pyritään parantamaan.
Minisopimusta ei pidetty edes realistisena. Esimerkiksi ranskalaisille sosiaalinen ulottuvuus vaikuttaa tärkeältä. Mahdollisina lisäyksinä mainittiin energiapolitiikka, ilmastonmuutos, maahanmuuttopolitiikka ja sosiaalinen ulottuvuus. Ehdotimme Mendez de Vigon kanssa samoja taannoin Helsingin Sanomien vieraskynässä.
Itse jaoin jäsenmaat neljään: ydinjoukkoon (18 ratifioinutta), perustuslain ystäviin (Portugal, Ruotsi, Irlanti ja Tanska), pulassa oleviin ystäviin (Ranska ja Hollanti) ja apua tarvitseviin ystäviin (Tsekki, Yhdistynyt kuningaskunta ja Puola). Koepallona kysyin, olisiko minisopimus jopa huonompi kuin ei sopimusta lainkaan.
Saksalta odotetaan kesäkuussa näkemystä etenemistavaksi. Tätä ennen parlamentti haluaa sanoa sanottavansa. Valiokunta valitsi Brokin meidän ryhmästämme ja Barón Crespon sosialisteista valmistelemaan kantaa.
Tiekartta on politiikan muotisana. Nyt sellainen halutaan perustuslaille ja lähtöruutuna on sen nykyinen luonnos. Käytävillä puhutaan tiukasta aikataulusta. Voi jopa olla, että uusi sopimus on valmis tämän vuoden puolella.