Piti kirjoittaa Eurobarometrista. Jää toiseen kertaan. Päivän kaksi pääjuttua olivat perustuslaki ja Strasbourg.

 

Ensi viikon maanantaina ja tiistaina Brysselissä pohditaan EU:n ja sen perustuslain tulevaisuutta. Pohtijoina meppejä ja kansallisten parlamenttien edustajia. Suomalaisista mepeistä paikalla olemme Esko Seppänen ja allekirjoittanut. Eduskunnasta ovat tulossa mm. Paavo Lipponen ja Jari Vilén.

 

Tänään viilasimme europarlamentaarikkojen valmistelukokouksessa tavoitteitamme konferenssiin. Tärkeintä olisi saada positiivinen ja yksituumainen viesti. Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten itkut on nyt itketty. On aika mennä eteenpäin, sillä Nizzan sopimuksen pohjalta EU ei voi kauaa toimia. Europarlamentti ja kansalliset parlamentit on tarkoitus saada puhaltamaan yhteen hiileen.

 

Konferenssin aiheena ei ole perustuslain artiklojen viilaaminen, vaan Euroopan tulevaisuus neljän aihealueen kautta:

Toivottavasti ensi viikon konferenssi saa jatkoa Helsingissä. Ensi viikkoisesta tapaamisesta tulee vasta tunnustelua, loppuvuonna voisimme jo päästä pohtimaan tarkemmin perustuslain kohtaloa. Suomi on kaavailemassa vastaavan tilaisuuden järjestämistä.

 

Budjetinvalvontavaliokunnassa palattiin Strasbourg-keskusteluun. Tänään piti vain päättää menettelytavasta jatkon suhteen ja työryhmän perustamisesta. Helpommin sanottu kuin tehty. Ensin piti päättää ryhmän toimivaltuuksista, työkielistä, kokousaikataulusta, työskentelytavoista ja tavoitteista. Ei ihan helppoa, kun ranskalaiset pitivät koko työryhmän perustamista laittomana.

Puhuin ensimmäisenä. Puheenvuorossani esitin menettelytavaksi seuraavaa:

1. Budjetinvalvontavaliokunnan pitää olla kokonaisuudessaan vastuussa asian käsittelystä.

2. Nyt on keskityttävä itse asiaan, ei parlamentin sijaintikysymykseen. Sitä voidaan käsitellä myöhemmin.

3. On saatava tarkat faktat. Tällä hetkellä keskustelu pohjautuu lehtitietoihin, ei asianosaisten toimittamiin faktoihin. Tästä syystä Strasbourgin pormestari ja Euroopan parlamentin hallinto on kutsuttava valiokunnan kuultavaksi. Tämän lisäksi olisi kuultava Hollantilaista eläkerahaston edustajaa, joka omistaa pari parlamentti rakennusta Strasbourgissa.

4. Perustetaan työryhmä, joka valmistelee asiaa valiokunnalle. Työryhmä on epävirallinen ja mahdollisimman avoin. Ensimmäisen kokouksen on oltava mahdollisimman pian.

5. Työryhmä raportoi valiokunnalle jatkuvasti ja pitää sen ajan tasalla.

Taisin esittää itsestäänselvyyksiä, koska näin loppujen lopuksi päätettiinkin.

Ensin suoritetaan tutkinta ja kuuleminen parlamentin sisällä, sen jälkeen tarkastellaan Strasbourgin kaupungin roolia. Euroopan parlamentilta, Strasbourgin kaupungilta ja hollantilaiselta eläkerahastolta pyydetään kaikilta selvitykset tilanteesta.

Esillä on nyt kolme kysymystä:

1. Onko toiminta ollut laillista?

2. Onko Strasbourgin toiminta ollut ystävällistä parlamenttia kohtaan!

3. Onko toimintatapa ollut fiksu?

Ensimmäisen kysymyksen selvittää OLAF. Toiseen ja kolmanteen tiedämme jo vastauksen: ei.

PS. Sain hauskan linkin tänään Nicolas-veljeltäni. Huipparibiisi löytyy tästä linkistä: www.huippukokous.org/go.jsp?id=144045bc080