Tuttu paikka, tutut kaverit ja tuttu aihe. Vierailin viime marraskuussa täällä Strasbourgissa Euroopan parlamentin täysistuntoviikolla lobbaamassa Suomen kantoja pankkiunionissa. Pankkiunioni on pääteemana tänäänkin.
EP:ssä kuhunkin asiaan valitaan esittelijä parlamentaarikkojen joukosta. Kukin ryhmä valitsee lisäksi oman pääneuvottelijansa. Tässä porukassa on aina keskeisin parlamentin kantaan vaikuttava joukko.
Pankkiunionin osalta tapaan tänään liberaalien neuvottelijan Sylvie Goulardin, vihreiden neuvottelijan Sven Giegoldin ja EPP-ryhmän neuvottelijan Corien Wortmann-Koolin. Lisäksi tapaan suurimpien ryhmien puheenjohtajat, joilla on tässäkin asiassa vaikutusvaltaa.
Tapaamisemme osuu juuri kuumimpaan neuvotteluaikaan. Neuvosto ja parlamentti neuvottelevat yksityiskohdista tapaamistemme jälkeen samana päivänä. Ehdimme osaltamme vielä puolustaa neuvostossa saavutettua jäsenmaiden yhteisymmärrystä.
Itse kysymyksessä on kyse mekanismista, jolla tulevat pankkikriisit voidaan hoitaa hallitusti. Tätä varten täytyy päättää kriisitoimien päätöksentekomallista, rahastosta ja sen varojen keräämisestä. Meille on tärkeää, että pankkiunioni aloittaa puhtaalta pöydältä. Vanhoja ongelmia ei voi tuoda pankkiunionin kautta muiden jäsenmaiden huoleksi.
Neuvoston kanta neuvoteltiin ECOFINissä joulukuussa. Yhteisen rahaston osalta sovittiin mallista, jossa rahasto perustuu alkuvaiheessa kansallisiin rahasto-osuuksiin, jotka sulautuvat portaittain siirtymäajan kuluessa. Kriisitoimista päätettäisiin mahdollisimman itsenäisen kriisinratkaisuviranomaisen toimesta. Mikäli rahaston varoja tarvittaisiin erityisen paljon, päätöksenteossa olisivat mukana myös euromaiden pankkivalvontaviranomaiset. Erityisen hankalissa tilanteissa myös komissio ja neuvosto olisivat mukana prosessissa. Linjamme avainsanat ovat olleet laaja sijoittajavastuu ja kriisinratkaisuviranomaisen itsenäisyys.
Parlamentti haluaa osaltaan muun muassa rahaston yhteisvastuun nopeampaa toteutumista, komission ja parlamentin itsensä roolia vahvemmaksi ja soveltamisalan laajemmaksi koskemaan kaikkia pankkeja. He näkevät myös neuvoston esittämän päätöksentekomallin turhan monimutkaisena.
Uskon, että kompromissi löytyy vielä tällä vaalikaudella. Asia on aivan liian tärkeä lykättäväksi epämääräiseen tulevaisuuteen. Yhteinen pankkikriisinratkaisuviranomainen rahastoineen tarvitaan mahdollisia tulevia kriisejä varten. Niitä ei kukaan toivo, kuten ei tulipalojakaan. Rahoitusmaailma on rajat ylittävää toimintaa: tulipalo yhdessä nurkassa leviää helposti toiseen. Valmius pitää olla, kuten palokuntakin.
Euroopan parlamentilla on tämän viikon jälkeen enää kolme täysistuntoviikkoa ennen vaaleja. Parlamentissa on loppurutistus päällä.