Yksi viikon ehdottomia pääuutisia on ollut panamapaperit. Tietovuodon myötä paljastui miljoonien sivujen edestä tietoa veroparatiisien käytöstä. Paljastukset koskevat kymmeniä tuhansia ihmisiä ja yrityksiä.

Pelissä on paljon. On kyse monen yrityksen, poliitikon ja päättäjän maineesta ja tulevaisuudesta. Edessä on epäilemättä oikeudenkäyntejä ja konkursseja. Varmasti myös edistysaskelia kansainvälisessä yhteistyössä ja tietojenvaihdossa. Vuoto tulee muuttamaan monia asioita monella tavalla. Toivon, että ennen kaikkea se antaa veronkiertäjille viestin siitä, että verotettavien tulojen piilottelu maailmalla on tulevaisuudessa entistä vaikeampaa.

Valtiovarainministerinä taistelen koko ajan veronkiertoa vastaan. Jokainen menetetty veroeuro heikentää julkista taloutta. Kun kaikki maksavat heille kuuluvat veronsa, valtion talous vahvistuu ja voimme keventää kaikkien verotusta. Mitä enemmän puolestaan on veronkiertoa, sitä enemmän rehelliset yritykset ja ihmiset joutuvat kantamaan verotaakkaa. Tämä ei ole reilua, eikä sitä voi hyväksyä.

Veronkierron pysäyttämisessä on selkeä työnjako. Poliisi tutkii talousrikokset, Finanssivalvonta valvoo pankkeja ja eduskunta säätää lait hallituksen esitysten pohjalta.

Kansalliset toimet eivät yksin riitä. Päinvastoin, vaikuttavimpiin toimiin pystymme vain kansainvälistä yhteistyötä vahvistamalla. Pääomat liikkuvat vapaasti, joten tarvitsemme tiukempaa kansainvälistä valvontaa. Siksi eri maiden verohallinnot tekevät tiivistä yhteistyötä. Suomen verottaja on tästä malliesimerkki.

Ensinnäkin teemme yhteistyötä OECD:ssä. Siellä on mm. kehitetty kansainvälisen automaattisen tietojenvaihdon standardi (CRS), johon on sitoutunut noin sata maata tai aluetta. Lisäksi niin kutsuttujen BEPS-toimien (Base Erosion and Profit Shifting) kautta on annettu suosituksia verosopimusten, kansallisen lainsäädännön ja OECD:n ohjeistuksen muuttamiseksi. Tavoitteena on verottaa voittoja siinä maassa, jossa ne ovat syntyneet.

Toiseksi yhteistyötä tehdään Euroopan unionissa. Vuodessa alussa astui voimaan direktiivi CRS:n mukaisesta automaattisesta tietojenvaihdosta. Isompi veronkierron vastainen paketti on parhaillaan EU-maiden käsittelyssä. Tietovuoto antaa varmasti vauhtia myös EU-lainsäädäntöön, jota on jo nyt edistetty pikaisessa aikataulussa.

Kolmantena ovat Suomen kahdenväliset verosopimukset. Suomella on noin 75 kahdenvälistä verosopimusta ja noin 40 kahdenvälistä tietojenvaihtosopimusta maailman maiden kanssa. Jälkimmäisissä on mukana myös Panama.

Kyse on myös yritysvastuusta. Kaikki mikä on laillista, ei aina ole oikein. Monen yrityksen maine on nyt vaakalaudalla. Maineen menetyksestä koituu yritykselle maksettavaksi aina iso hinta. Fiksu yritys ymmärtää, että yritysvastuu, säntillinen veronmaksu ja avoimuuden edistäminen ovat asioita, joihin kannattaa panostaa. Uskon, että nämä hyveet muodostuvat tulevaisuudessa myös entistä suuremmaksi kilpailueduksi yrityksille.

Nyt kannattaa pitää pää kylmänä. Tilanne pitää analysoida tarkkaan ja rauhallisesti, oikeusvaltion periaatteita kunnioittaen. Sen jälkeen on tehtävä määrätietoiset päätökset lisätoimista veronkiertoa vastaan.

Panamapaperit vauhdittavat kansainvälisen yhteistyön vahvistamista. Paine osallistua yhteistyöhön kasvaa myös niissä valtioissa, jotka eivät vielä tähän mennessä ole olleet aktiivisesti mukana. Se on tässä kokonaisuudessa hyvä uutinen.

4 Comments
  1. Oskari Houni
    07.04.2016 09.13

    Kaikki tässä kirjoituksessa kuulostaa järkeen käyvältä ja pidän veronkierron estämistä tärkeänä asiana, ettei Suomen pyörittäminen ole vain rehellisten käsissä, mutta tämän päivän Kauppalehden uutinen: http://m.kauppalehti.fi/uutiset/hallitus-huolissaan-eun-veronkiertotoimien-vaikutuksista-kilpailukykyyn/TxjVXbAp
    Pistää miettimään olisko helpompaa saada yrityksiä unohtamaan veroparatiisit, jos yrityksien verotusta laskettaisiin. Se voisi johtaa jopa siihen, että yrityksiä tulisi välillä Suomeen takaisin päin eikä lähtisi pois. Tietenkin veronkiertoa täytyy myös hankaloittaa, koska ahneus joka tässäkin maassa on melko huikeaa, pistää ihmiset tekemään huimia asioita voittojen maksimoimiseen.

    Toinen tärkeä kysymys liittyy työntekijöiden palkkaamiseen. Lähes jatkuvasti kuulee työpaikalla yksityisyrittäjiltä saman tarinan siitä, kuinka surkeat on hyödyt yhden työntekijän palkkaamisesta. Siitä tulee paperitöitä siinä määrin, että yrittäjän vapaa-aika vähenee huomattavasti. Rahallinen hyöty on niin pieni, että periaatteessa ainoa hyöty on yrittäjän mielenterveyden paraneminen, kun on joku kenen kanssa voi keskustella työnohessa. Jos tällä hetkellä yksin työskentelevät yrittäjät pailkkaisivat edes yhden työntekijän helpottamaan omaa taakkaa. Tulisi työmarkkinoille reilusti lisää työpaikkoja, mutta jos palkkaamisen hyödyt on niin pienet, kuin olen kuullut ymmärrän täysin yrittäjiä.

    Tässä pääsi taas puolet unohtumaan, mistä piti kirjoittaa, mutta menköön nyt näin.

    Toivottavasti Suomen talouteen saadaan jonkinlainen piristys näillä hallituksen toimilla.

    Onnea ja menestystä!

    Reply
  2. Jouni Pulli
    07.04.2016 13.25

    On vaikea yhtyä Alexin kantaan siitä, että avoimuuden edistäminen olisi asia, johon yrityksen kannattaisi panostaa ja joka myös voisi muodostua tulevaisuudessa yrityksen entistä suuremmaksi kilpailueduksi. voihan asia näinkin ajoittain ja joissain tapauksissa olla, mutta yrityksen on ainakin osin vaikea ja ajoittain jopa epäviisasta toimia avoimesti esim. koskien immateriaalisia oikeuksia.

    Toiseksi arvioitaessa yritystoiminnan hyväksyttävyyttä vaikkapa verotusnäkökulmasta on erotettava kaksi seikkaa eli yrityksen omat intressit ja sen omistajien intressit. Omistajat ovat usein eri valtiosta kuin yritys omaten, jopa kulttuuriin perustuen, myös mahdollisesti toisenlaisia intressejä omistamiselleen ja omistustavalleen kun yritys toiminnalleen.

    Kolmanneksi on totta kuten Alexkin yllä toteaa, että kv. yhteistyölle tulee nyt lisäpaineita, mutta on yhtä totta että asiassa pitää kuitenkin, niin kuin Alexkin kirjoittaa, edetä rauhallisesti ja mielestäni niin, ettemme järkytä kv. talouden fundamentteja, sillä maailmantalous on jo nyt melkoisessa mullistuksessa.

    Reply
  3. Vilho Partanen
    07.04.2016 14.36

    Juurikin noin, Jouni. Tietovuodot ovat olleet kovasti yleistymään päin sitä mukaa, kun on siirrytty sähköiseen tiedon säilytykseen, ja viimeisin uutinen oli 49 miljoonan Turkin kansalaisen perustietojen karkaaminen nettiin. Näitä on ollut ja tulee olemaan varmasti muitakin jatkossa.

    Ensi alkuun noilla tietysti on vaikutusta, mutta noihinkin tullaan immuuneiksi ja asian kanssa opitaan elämään niin hyvässä kuin pahassa.

    Mitä tähän Panama –vuotoon tulee, niin riippuen jonkin yhteiskunnan demokratian toimivuudesta vaikutuksia tulee olemaan, mutta sitten on tapauksia ja maita, joissa asiasta ei seuraa niin yhtään mitään.

    Totta, että veroparatiisit kaventuvat, mutta tilalle tulee varmasti jotakin muuta yhtä raadollista

    Reply

Leave a reply to Vilho Partanen Peruuta vastaus

required