Aamu alkoi Ylen aamu-tv:ssä klo 07.13, aiheena Kirgistan. Siitä eteenpäin onkin ollut pelkkää menoa. Yhteysupseeri, kiinalaisia toimittajia, EU-ministerivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, puhe opettajille, ministeriryhmä ja kesätoimittajailta. Automatkoilla puhelinrumbaa.

Lounaalla kävin erittäin mielenkiintoisen keskustelun Riad al Malkin, palestiinalaishallinnon ulkoministerin, kanssa. Malki vieraili Helsingissä osana Pohjois-Eurooppaan suuntautunutta laajempaa vierailuohjelmaa.

Palestiinalaishallinnon ulkoministeri Riad Al-Malki Helsingissä. (kuva: Eero Kuosmanen)

Suomen lähestymistapa Lähi-idän konfliktiin on kiistaton – tavoittelemme alueen kestävää rauhaa ja vakautta. Se on saavutettavissa vain, mikäli Israelin ja palestiinalaisten rauhanneuvottelut onnistutaan viemään loppuratkaisuun asti. Tämä tarkoittaa, että palestiinalaishallinnolla on Suomen täysi tuki, mutta ymmärrämme samalla myös Israelin turvallisuushuolia.

Tapaamisessani Malkin kanssa vahvistin Suomen tuen kahden valtion ratkaisulle. Korostin myös palestiinalaisten omaa vastuuta demokratian rakentamisessa. Väestön on luotettava poliittiseen järjestelmään ja sitä kautta avautuvaan valtioperspektiiviin. Resistenssi ei ole eteenpäinvievä vaihtoehto. Sovimme myös säännöllisten virkamiestason poliittisten konsultaatioiden käynnistämisestä.

Suomen kanta on sama kuin Euroopan unionin kanta. EU, ja sitä kautta Lähi-idän kvartetti, on Lähi-idän kysymyksessä Suomen varsinainen vaikutuskanava. Muut kvartetin jäsenet EU:n ohella ovat YK, Yhdysvallat ja Venäjä.

Keskustelimme Malkin kanssa myös odotettavissa olleesta Israelin ilmoituksesta helpottaa Gazan saartoa. Gazan avustuslaivavälikohtaus nosti Gazan humanitaarisen tilanteen jälleen median otsikoihin. EU on valmis tukemaan keinoja tavaroiden Gazaan pääsyn järjestämiseksi. Myös pysähdyksissä oleva EU:n missio Rafahin rajanylityspaikalla voidaan elvyttää.

Puhuimme Malkin kanssa myös Lähi-idän tilanteesta yleensä. Oli tärkeätä kuulla arvioita eri neuvotteluraiteiden näkymistä sekä alueen turvallisuuspoliittisesta dynamiikasta.

 

Tietotustilaisuus valtion juhlahuoneistossa (kuva: Eero Kuosmanen)

Gazan avustuslaivueselkkaus on nostanut esille myös tarpeen saavuttaa palestiinalaisten keskinäinen sovinto. Hamasin hallinnoimaksi sanottu Gaza ja Fatahin ja palestiinalaishallinnon johtama Länsiranta ovat etäällä toisistaan muutoinkin kuin maantieteellisesti. Kaikkia palestiinalaisia osapuolia tarvitaan rauhan aikaansaamiseen. Egypti on pyrkinyt välittämään Fatahin ja Hamasin välillä. Myös Turkki on tarjonnut tukeaan.

Lähi-idän tilanteessa presidentti Obama kantaa varmastikin näkyvintä kansainvälistä vastuuta. Kaikki tukemme hänelle. Myös kvartetin roolin kasvattamista ja tehostamista on pohdittu. Mielestäni ei kuitenkaan ole ihan olalla kohautettavissa, että kvartetti asetti kevättalvella kahden vuoden aikahaarukan rauhanneuvottelujen loppuunsaattamiseksi. Samanaikaisesti palestiinalaishallinto Fayyadin johdolla ilmoitti kahden vuoden suunnitelmasta valtiorakenteiden luomiseksi.

Epäsuorat proximity-keskustelut jatkuvat palestiinalaisten ja Israelin välillä. Tämä on tärkeä osoitus siitä, että metsä nähdään puilta. Iso kuva ei saa hämärtyä eli rauhanneuvottelut eivät saa jäädä konfliktitilanteiden tai taktisen provokaation jalkoihin. Osapuolia ei voi kannustaa liikaa että ne rohkenisivat pian edetä myös suoriin neuvotteluihin ja saisivat tuloksia aikaan. Ratkaisun yksi suurimmista esteistä on se fakta, että status quon jatkuminen kiinnostaa liian monia eri tahoja. Palestiinalaishallinnon asemaa tukisi, mikäli arabimaailma olisi yhtenäisenä rauhanneuvottelujen takana.

Nyt lepoa!

Toimitusten kesätoimittajat vierailulla ulkoministeriön pressiaulassa