EU päätti tänään uusista pakotetoimista Venäjälle Ukrainan kriisin vuoksi. Itse asiassa jo kesäkuussa Eurooppa-neuvostossa päätettiin Venäjälle asetettavista ehdoista tilanteen ratkaisemiseksi. Kun merkittävää edistymistä ei valitettavasti ole nähty, seurauksena on EU-tason toimien kiristäminen.

 

Yksi käännekohdista oli 17. heinäkuuta tapahtunut malesialaisen matkustajakoneen järkyttävä alas ampuminen, joka johti noin kolmensadan täysin sivullisen siviilin – heistä suurin osa hollantilaisia – kuolemaan.

 

EU ja koko kansainvälinen yhteisö olivat siinä tilanteessa, että nyt oli pakko toimia. Viimeisimmät tapahtumat Ukrainassa eivät voi jäädä vaille unionin vahvaa reaktiota.  Pakotteet ovat valitettavia – ei kukaan tällaista tilannetta halua. Tärkein tavoite on edelleen saada Ukrainan kriisi lientymään ja ratkaistua. EU:n päättämät toimet toivottavasti vauhdittavat ratkaisun etsintää, mutta ratkaisu kriisin osapuolten on lopulta löydettävä neuvotteluteitse. Tuemme presidentti Porošenkon rauhansuunnitelmaa.

 

EU:n Venäjä-pakotteet ovat tähän saakka olleet pitkälti henkilöihin kohdistuneita matkustusrajoituksia ja varojen jäädytyksiä. Uudet ja yksimielisesti sovitut uudet rajoittavat toimet koskevat neljää sektoria:

 

  • Venäläisten valtio-omisteisten pankkien toiminnan rajoittamista pääomamarkkinoilla
  • Aseiden tuonti- ja vientikieltoa
  • Niin sanottujen kaksikäyttötuotteiden, eli sekä sotilas- että siviilikäyttöön soveltuvien tuotteiden, viennin rajoituksia
  • Niin sanotun arkaluonteisen teknologian viennin rajoituksia

 

Kriisin aikana Suomi on aktiivisesti painottanut, että uudet pakotteet on kohdistettava oikeudenmukaisesti EU-tasolla. Nyt voi aiheellisesti kysyä, miten kolmannen vaiheen pakotteet oikein iskevät Suomeen?

 

Asia ei ole yksinkertainen. Ei ole olemassa yksinkertaisia vastauksia.

 

Nyt päätettävillä toimilla ei suoraan ole merkittäviä vaikutuksia Suomen kansantaloudelle, mutta yrityskohtaisia eroja on kyllä. Epäsuorasti, Venäjän taloudellisen aktiviteetin hidastumisen kautta, myös Suomen talouteen voi toki kohdistua vaikutuksia. Näistä toimista ei kuitenkaan aiheudu sellaisia seuraamuksia, joista Suomessa on viime päivinä puhuttu – kuten tuhansien työpaikkojen menettäminen.

 

Suorista vaikutuksista puhutaan vasta, jos EU joutuu menemään paljon raskaampiin taloudellisiin toimiin Venäjää vastaan. Ja tätä meistä ei kukaan halua.

 

Olemme tehneet kevään ja kesän kuluessa hartiavoimin töitä sen eteen, että toimien vaikutukset meihin olisivat mahdollisimman tasapainoiset ja toimenpiteet olisivat Suomen kannalta hyväksyttävissä. Olen tyytyväinen vaikuttamistyömme onnistumiseen. Puhelinlangat ovat laulaneet ja viestejä on vaihdettu aktiivisesti eurooppalaisten päättäjien kanssa.

 

Olen keskustellut viime viikkoina lomaillessani kriisin ratkaisusta niin Ukrainan presidentti Porošenkon kuin Venäjän pääministeri Medvedevin kanssa. Lisäksi Suomessa niin tasavallan presidentti kuin ulkoministerikin ovat vaikuttaneet aktiivisesti.

 

Suomen Venäjä-suhteiden tila on edelleen hyvä. Ukrainan vaikeasta tilanteesta ja EU:n Venäjään kohdistamista toimista huolimatta emme näe Venäjä-suhteitamme nollasummapelinä. Olemme tiivisti mukana EU-rintamassa mutta haluamme pitää keskusteluyhteyden Venäjään auki.

 

Jatkamme vaikuttamista Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi niin EU-tasolla kuin kahdenvälisestikin.

 

On kuitenkin selvää, että EU:n ja Venäjän näkemykset Ukrainan tilanteesta eroavat osin suurestikin toisistaan. Kyse on viime kädessä Euroopan vakaudesta, ja myös Suomen turvallisuudesta.

 

Näille asioille ei voi laskea yksiselitteistä hintalappua.

 

15 Comments
  1. Ari Kukkonen
    29.07.2014 18.22

    Sanot että ei ole vaikutuksia, mutta yrityskohtaisia eroja on. Tämähän ei voi pitää paikkaansa, se olisi totta jos jokin korvaisi Venäjän myynnin suoraan vaikka niin että toisen yrityksen menetykset korvaantuu toisen menestyksellä.
    Puhut siis potaskaa eli politiikkaa.

    Mun oma yritys menettää Venäjän pakotteiden vuoksi ihan suoraan useamman miljoonan euron myynnin. Se on kuule aika monta veroeuroa ja työpaikkaa. Ihan täysi fakta.

    Reply
    • Pasi Pukkila
      08.08.2014 00.23

      Nythän mennään oikeillaa ja väännööllä ja pakotteilla asiaan…. Nämä ’pakotteet’ olis pitänyt tehdä jo -08 kun alkoi taantumus, valtio laittoi rahaa elvytykseen, rakennus alallekin…. no se olis pitänyt pysyä Suomen sisällä no meni EU kautta muualle… Onko kukaan laskenut paljonko virtaa venäjälle. T. Kotimaisen Korjausrakentamisen pyörittäjä ,)

      Reply
  2. Tuula Kiilamo
    29.07.2014 18.33

    Arvoisa pääministeri Alex,

    tässä erittäin tukalassa tilanteessa muotoilit oikein:

    pakko toimia.

    Reply
  3. Risto Erjanti
    29.07.2014 18.34

    Vapauden hinta on arvaamaton.

    Reply
  4. Vilho Partanen
    29.07.2014 18.41

    Onhan selvää, että jotakin tässä Venäjä-asiassa täytyy tehdä, ja olemme osa EU:ia.
    Kovasti on yritetty yksittäin ja joukolla, josko nimenomainen kriisi selkiäisi jotenkin, ja Venäjän toimia on katseltu läpi sormien ihan liian pitkälle.

    Tsetsenian, Georgian ja viimeksi Ukrainan tapauksessa Venäjä on pystynyt venyttämään ja viemään USA:aa, EU:ia eli ns. länttä käytännössä miten vain.

    Ruokahalu kasvoi syödessä, kun kaikki onnistui, eikä käytännössä kukaan pannut tosissaan vastaan.

    Sitten voisi ja voikin ihmetellä, oliko mitään järkeä lisätä ulkomaankauppaa Venäjän kanssa kymmeniin vientikauppaprosentteihin taas kerran ikään kuin helpon historiallisen neukkukaupan jatkeena. Maailmassa olisi ollut muitakin ja vakaampia maita, joiden kanssa kauppaa olisi voinut tehostaa.

    Reply
  5. Tuija Malmström
    29.07.2014 20.03

    Kiitos hyvästä tiedottamisestä. Tärkeästä asiasta suoraa tietoa.

    Reply
  6. Timo Niemi
    29.07.2014 22.42

    ”Yksi käännekohdista oli 17. heinäkuuta tapahtunut malesialaisen matkustajakoneen järkyttävä alas ampuminen, joka johti noin kolmensadan täysin sivullisen siviilin – heistä suurin osa hollantilaisia – kuolemaan”

    Missä on pitävät todisteet siitä että juuri venäläiset tai venäjä mieliset pudottivat koneen, vai hutkitaanko ennen kuin tutkitaan?

    Reply
    • Erkki Aalto
      31.07.2014 11.11

      (Postataan uudelleen omalla nimellä kun kerran muutkin)

      Todisteet ovat siinä, että lännellä ja Kiovan hallituksella on ollu koko ajan vain yksi selitys tapahtuneelle: liipasinherkät kapinalliset ampuivat koneen alas BUK:lla huomaamatta että se oli siviilikone.

      Venäjällä ja venäjämielisillä on ollut aivan liikaa selityksiä: Ensteks Ukraina ampui koneen alas BUK:lla voidakseen syyttää venäjää ja toiseks se ampui sen BUK:lla kun ne yritti murhata Putinin ja kolmanneks ne ampui sen alas hävittäjäohjuksella eikä BUK:lla ja sitten ne vielä räjäytti sen pommilla ja matkustajat oli valmiiksi kuolleita ja tarkoitus oli mätänevillä ruumiilla levittää tauteja Donetskiin ja sitten Ukraina ohjasi koneet tahallaan paikkan jossa aluejoukot ampuis sen alas BUK:lla vaikka aluejoukoilla ei ollutkaan BUK:ia ja joka tapauksessa Ukraina oli vastuussa ilmatilan turvallisuudesta.

      Ei kukaan täysipäinen usko tuollaista selittelyä, jossa ajoittain mopo keulii ihan täysin.

      Reply
      • Erkki Aalto
        31.07.2014 11.53

        Tässä välillä Venäjältä löytyi vielä yksi selitys: Ukraina ei ampunut konetta alas ohjuksella ensinkään, vaan automaattitykillä.

        Reply
  7. Jouni Pulli
    30.07.2014 08.58

    Osapuolet tulevat mitä todennäköisimmin löytämään lopullisen ratkaisun kriisiin neuvottelupöydässä. Sota, pakotteet ja niiden vastatoimet kertovat, etteivät ainakaan kaikki osapuolet kykene vielä neuvotteluratkaisuun.

    Suomen tulee omalta osaltaan pohtia, mitkä syyt estävät osapuolten istumista neuvottelupöytään ja väkivaltaisuuksien lopettamisen. Seuraavaksi pitääkin löytää ratkaisu sille, miten nämä syyt saadaan riittävässä määrin poistettua tai esim. kierrettyä, jotta voidaan päästä neuvotteluratkaisun valmisteluun.

    Kuten Alex yllä kirjoittaa, kyse on niin Suomen turvallisuudesta kuin Euroopan vakaudestakin. On aiheellista huomioida tässä tilanteessa, että myös suuri osa Venäjää kuuluu Eurooppaan.

    Ollaan pakotteista mitä tahansa mieltä, niiden ei tulisi vaikuttaa ainakaan pitkäaikaisesti tavallisen venäläisen käsitykseen Suomesta ja suomalaisista. Siten esim. turismiin kohdistuvia pakotteita tulisi välttää. On eri asia suunnata vientiponnistelut muualle kuin löytää uusia ostovoimaisia turisteja lännestä esim. Lappeenrantaan.

    Ns. markkinavoimat reagoivat melko tunteettomasti pakotteiden vaikutuksiin. Valitettavasti vallalla näyttää olevan se käsitys, että pakotteet voivat vaikeuttaa merkittävässä määrin Suomen taloutta pitkällä aikavälillä. Taloutemme turvataksemme Suomen tulee myös pohtia, mitä erityistoimenpiteitä tarvitaan EU:ssa, jotta Suomen talouteen kohdistuvia paineita voidaan lieventää. Joka tapauksessa on selvää, että turvallisuudellamme on hintansa ja että joudumme jatkossa panostamaan puolustukseemme nykyistä selkeästi enemmän. Olisikin jo aika pohtia ns. ”smart defense’ä”.

    Reply
  8. Eeva-Riitta Sorvali
    30.07.2014 09.15

    Asun viiden kilometrin päässä Venäjän rajasta, joten nämä selkkaukset kiinnostavat.
    Mitä Venäjä meiltä tarvitsee?
    Lappeenrannassa työllisti pukinetehdas, jonka tuotevalikoima oli suunnattu Neuvostoliiton tarpeisiin.Oli Valco:n kuvaputkitehdas Imatralla.Voita pakattiin meijerissä isoihin pahvilaatikoihin.Taisi sekin olla Venäjän vientiin.Tunnettu oli myös venäläinen vakosametti.Se lienee hankalinta, jos he eivät tarvitse täältä mitään.
    Ikävintä näissä tapahtumissa on, että ne ovat taas miesten aiheuttamia.

    Reply
  9. Juha Simola
    30.07.2014 18.37

    Mitä annettavaa Venäjällä on meille muutaman vuoden säteellä?

    Reply
  10. Jani Nevala
    01.08.2014 13.34

    Kun nyt olette päättäneet, että Venäjän toimet ovat sellaisia, että pakotteet ovat tarpeen, niin miksi Israelin kohdalla ei pakotteiden tarvetta ole? Eikö samoin kriteerein arvioituna Israelin toiminta Gazassa ole vähintäänkin yhtä vakavaa?

    Reply
  11. Vilho Partanen
    07.08.2014 12.22

    Venäjän vastapakotelista tuli juuri julkisuuteen samoin kuin tieto suurista joukkojen keskityksistä Ukrainan rajalle. Lämmin kesäkin kohta viilenee.

    Jos tästä selvitään pelkällä talouselämän isolla tai pienellä notkahduksella, niin mitä opittiin ?

    NATO:n täysjäsenyyttä olisi pitänyt hakea ajoissa, jo 1995. Tai viimeistään nyt.

    Venäjää, tai tulevaa Neuvostoliitto 2:sta, ei pidä enää päästää ulkomaankauppakumppanina määräävään asemaan. Myöskään energiahuoltoa ei pidä laskea sen varaan määräävänä tekijänä.

    Reply
  12. Anders Andersson
    08.08.2014 20.58

    Miksei Israelia pakotella?

    Reply

Leave a reply to Risto Erjanti Peruuta vastaus

required