Tänään valtaosa päivästä menee Venäjän presidentti Medvedevin vierailun parissa. Aamulla juuri ennen lentokentälle lähtöä tapasin kuitenkin pakistanilaisministeri Shahbaz Bhattin. Hänellä on vastuullaan vähemmistökysymykset, joiden parissa hän on tehnyt arvostettua työtä.
Keskustelimme laajasti Pakistanin kehityksestä. Se on huolestuttava: Talous on kriisissä. Hallituksen ja opposition valtataistelu ruokkii epävakaata tilannetta. Intian ja Pakistanin rauhanprosessi sai kolauksen Mumbain terrori-iskusta. Pakistanin ja Afganistanin epäluuloiset suhteet ovat yksi syy siihen, ettei rajaseutujen ääriliikkeitä saada kuriin. Se taas on yksi naapurimaa Afganistanin kehityksen keskeisimpiä haasteita.
Pakistanin vähemmistöministeri Shahbaz Bhat
Pakistanin johdolta on odotettu sisä- ja ulkopoliittisia uudistuksia ja erityisesti tehokkaampaa terrorismin vastaista toimintaa. Hallituksella näyttäsi olevan halua tähän, mutta sen toimintakyky on hyvin rajoittunut. Bhattin mukaan maassa on 10 000 talebania. Yleinen arvio on, että heillä on varsin paljon tukijoita Pakistanin poliisi- ja oikeusviranomaisten keskuudessa, vähemmän armeijassa.
Pakistanin omien toimien rinnalla kansainvälinen yhteisö kehittää maailman pankin johdolla uutta rahoitusjärjestelmää. Pakistan tarvitsee tukea mm. peruskoulutukseen, sosiaalipalveluihin, sähköntuotantoon, ympäristöongelmien ratkaisuun ja terrorismin vastaiseen toimintaan. Bhatti korosti, että kaikkein epävakaimmilla alueilla asuville ihmisille olisi kyettävä tarjoamaan työmahdollisuuksia.
Bhattin tapaamisen jälkeen edessä oli lähtö lentokentälle. Presidentti Medvedevin vastaanottaminen oli päivän seuraava työtehtävä. Ensivierailulleen saapuvaa presidenttiä tervehti Helsingissä myös hieno kevätsää. Medvedevin mukana tuli lisäksi vanha tuttu, ulkoministerikollegani Sergey Lavrov.
Vierailua varten valmisteltu materiaalipaketti kuvaa hyvin Suomen ja Venäjän suhteita – laajat ja yksityiskohtaiset. Paketti oli suunnilleen Helsingin puhelinluettelon paksuinen. Yleensä selvitään ohuemmalla tuotoksella.
Protokolla työssä, presidentti Medvedeviä vastaanottamassa
Odotukseni vierailun suhteen ovat myönteiset. Vierailu on osoitus Suomen ja Venäjän hyvin toimivista suhteista. Se tarjoaa tilaisuuden perusteelliseen vuoropuheluun. Kansainvälisessä politiikassa aktiivinen keskusteluyhteys on itsessään tärkeä.
Tietysti keskusteluissa otetaan esille myös Suomen etujen kannalta tärkeitä ja joskus vaikeitakin asioita. Tälläisiä ovat vaikkapa puutullit, työlupa- ja rekisteröitymiskäytännöt ja tonttikauppojen vastavuoroisuuden puuttuminen. Poliittiset suhteemme ovat hyvät, mutta suhteen arkikysymykset vaativat säännöllisesti huoltoa.
Käsittelen huomisessa blogissa vierailun antia tarkemmin.
Tähän loppuun vielä muutama huomio YK:n rasismin vastaisesta kokouksesta, johon osallistuminen on puhuttanut meillä ja muualla.
Rasisminvastainen YK-konferenssi alkoi tänään Genevessä. Edellisen kokouspaikan, Etelä-Afrikan Durbanin mukaan nimensä saanut ns. Durban-kokous on saanut osakseen paljon ennakkohuomiota.
EU-maiden piirissä on käyty perusteellisesti keskustelua kokoukseen osallistumisesta ja sen reunaehdoista. Epäilyksiä on ennakkoon herättänyt kokouksessa tänään puhuvan Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejadin esiintyminen.
Saksa, Hollanti, Italia ja Puola päättivät pohdinnan jälkeen vetäytyä kokouksesta. Saman päätöksen tekivät jo aiemmin Yhdysvallat, Israel, Kanada ja Australia, jotka ovat tyytymättömiä myös kokouksessa hyväksyttävän loppuasiakirjan muotoiluihin.
Suomi päätti yhdessä 22 muun EU-maan kanssa osallistua kokoukseen. Perusteet osallistumiselle ovat selvät. EU on ensinnäkin osallistunut rakentavasti, mutta kuitenkin omista reunaehdoistaan tiukasti kiinni pitävällä neuvotteluihin konferenssin loppuasiakirjasta. Tämä työ ei ole mennyt hukkaan. Loppuasiakirjan sisältö on yleisesti ottaen hyväksyttävissämme.
EU on ollut tasapainottava voima sekä neuvotteluissa että laajemminkin YK:n ihmisoikeustoiminnassa. Kokouksen boikotoimisen myötä tila olisi jäänyt muiden haltuun, minkä tuloksena helposti olisi huonompi loppuasiakirja.
Tarkkana EU-maat tulevat kuitenkin olemaan. Jos kokouksessa esitetään rasistisia tai antisemitistisiä puheenvuoroja, reagoimme asiaan vahvasti. EU-suurlähettiläät marssivat juuri tästä syystä konferenssisalista ulos Iranin presidentin Ahmadinejadin puheenvuoron aikana.
