Kalenteriin on hyvä pyrkiä jättämään tilaa taustamateriaalien, kirjojen ja raporttien lukemiselle. Viime viikolla onnistuin siinä parina päivänä ja lukulistalla oli mm. toimittaja Raine Tiessalon EVA:lle tekemä raportti ”Euroopan parhaat reseptit – 14 testattua rakenneuudistusta”.
Raportti on erityisen ajankohtainen, koska rakenneuudistuksia on tehtävänä meilläkin. Työ on jo aloitettu, mutta isot uudistukset eivät ole helppoja. Hallituksen kanssa jatkamme rakenneuudistuksia Suomessa vielä pitkin syksyä. Ongelmamme ovat samoja useiden Euroopan maiden kanssa. Miksi ei siis ottaa opiksi myös ratkaisuista?
Meillä ei ole varaa raportissakin mainittuun poliittiseen omahyväisyyteen, kuvitelmaan siitä, että kyllä me täällä Suomessa itse parhaiten tiedämme, miten asiat hoidetaan. Tämän voin sanoa myös lähes 20 vuotta ulkomailla asuneena. Ulkopuolelta saa aina erilaisen kuvan. Aina voi ottaa oppia myös muilta. Voimme olla ylpeitä siitä, mitä jo osaamme. Hyvää tekee kuitenkin arvioida avoimesti, mitä voisimme tehdä vielä paremmin.
Tiessalo esittelee 14 eri puolilla Eurooppaa testattua rakenneuudistusta.
Sveitsissä kansa kyllästyi nopeaan velkaantumiseen ja äänesti kansanäänestyksellä velkajarrun puolesta selvin luvuin. Virossa velkajarru on otettu käyttöön vähitellen ja se koskee nykyisin koko julkista sektoria, ei ainoastaan valtion budjettia. Kansallinen tahtotila tarkempaan taloudenpitoon syntyi, koska alhaista velkaantumista pidetään taloudellisen ja poliittisen itsenäisyyden takeena.
Latvia ja Espanja ovat joutuneet kovien uudistuksiin pakon edessä ja tie on ollut kivulias. Latviassa turvauduttiin nopeisiin leikkauksiin. Espanjassa vienti käännettiin kasvuun palkkoja laskemalla ja vahvistamalla yrityskenttää luovan tuhon kautta. Näistä esimerkeistä on syytä oppia ainakin se, että helpommalla pääsee, kun tarttuu rakenteiden uudistamiseen ajoissa.
Eläkejärjestelmän kehittäminen on meilläkin erittäin ajankohtainen aihe. Tiessalo esittelee raportissaan Ruotsin ja Tanskan uudistuksia. Tanskassa eläkeuudistus tehtiin 2011 ja vuoteen 2022 mennessä eläkeikä nostetaan 67 vuoteen. Varsinainen juju on eläkeiän kiinnittäminen elinajanodotteeseen. Ruotsissa joustaa eläkkeen taso.
Tanska on esimerkkimaa myös terveydenhuollon uudistuksissa. Siellä on edetty tietojärjestelmien keskittämiseen ja digitalisointiin Suomea reippaammin. Hollannissa on puolestaan löydetty avain julkisen ja yksityisen sektorin yhteispeliin terveydenhuollon järjestämisessä. Hollannin järjestelmää viilataan edelleen lisäämällä kilpailua. Molemmissa uudistuksissa pohja-ajatuksena on ollut hoidon laatu, saatavuus ja kustannustehokkuus. Suomessa soisin otettavan mallia vähintään siitä, että palvelua tarvitseva on tärkein, eikä hallinnolla tai palveluntuottajalla ole itseisarvoa.
PISA-vertailuissa Suomi on ollut kärkimaita, mutta haitaksi ei ole ottaa mallia myös muilta menestyjiltä. Hollanti on ottanut oppia Suomelta mm. puolittamalla koulukiusaamisen täällä kehitetyn KiVa-konseptin avulla. Puolassa on tehty kouluremonttia nopeassa tahdissa ja painotuksena on ollut mm. opettajien roolin korostaminen.
Työmarkkinoiden toimivuuden kehittämisessä Tanskan ”flexicurity” eli joustoturva on ollut jo pitkään seurattu malli. Joustoturva joutui kovalle koetukselle finanssikriisin myötä. Mallin vahvuudeksi osoittautui työntekijöiden luottamus uuden työn löytymiseen irtisanomistilanteissa sekä yritysten luottamus siihen, että päteviä työntekijöitä löytyy. Malli on tuonut rohkeutta synnyttää uusia työpaikkoja. Saksassa työmarkkinajoustoja on etsitty erityisesti paikallisen sopimisen kautta.
Kilpailukykymalleista Tiessalo nostaa esiin Ruotsin palkkamalttia tukevan työmarkkinasopimusten järjestelmän. Sopimukset tehdään ensimmäisenä vientiteollisuudessa ja neuvotteluille varataan paljon aikaa. Sveitsissä on mahdollistettu nopeita rakenneuudistuksia suoralla demokratialla. Kansa on usein äänestänyt rakenneuudistuksille laajan tuen. Tästä esimerkkinä alussa mainittu velkajarru. Kabinettien ja työryhmien sijaan tuki uudistuksille on saatu suoraan kansalta.
Vaikka harvoja malleja voi suoraan kopioida suomalaiseen järjestelmään, ei muiden maiden oppeja ja kokemuksia kannata jättää hyödyntämättä. Vaikka esim. Sveitsin kaltainen kansanäänestysmalli ei meillä sormia napsauttamalla toimisi, ei varmasti olisi huono idea lisätä päätöksenteon avoimuutta: vähemmän kabinetteja, enemmän avointa kuuntelua ja keskustelua.
Mitä sinä arvelet?
Joni Juusela
25.08.2014 16.36Hyviä ehdotuksia monet, listaan voisi lisätä esim. Verojärjestelmän remontti ja mallia ei tarvitse hakea kuin 80 km päästä Virosta. Systeemi virossa on avoin, ymmärettävä eikä siinä ole juuri porsaanreikiä, eli kaikki ovat samalla viivalla. Nykyinen suomen systeemi on vaikea ja ankara etenkin pienyrittäjille.
Magnus Silén
25.08.2014 16.53Niinhän se on että löytyy paljon esimerkkejä joista voi ammentaa oppia. Yksi on kuitenkin johtamisessa yli kaiken muun, esimerkin voima ja edestä johtaminen.
Suomen ongelma on julkisen sektorin ylimitoitus joka johtaa korkeaan verokiilaan ja heikkoon kilpailukykyyn. Tätä julkista sektoria on nyt karsittava ja kunnolla, kuitenkin niin että keskitytään turhan byrokraattisen työn vähentämiseen, ei tärkeän suorittavan portaan vähentämiseen. Sairaanhoitajia, opettajia ja poliiseja tarvitaan myös huomenna
Edestäpäin johtamista voisi nyt harrastaa niin hallituksen kuin eduskunnan puolesta. Pari asiaa josta voisi näyttävästi aloittaa:
1. puolitetaan hallituksen jäsenmäärä. Kustannuksia säästyy ja päätöksenteko nopeutuu kun on vähemmän henkilöitä kompromisseja tekemässä. Yritysten johtoryhmiäkin pyritään pitämään pieninä toimivan päätöksenteon varmistamiseksi.
2. Puolitetaan eduskunnan koko 201 edustajasta 101. Taas kustannukset putoavat ja toivon mukaan edustajien laatu paranee. On todennäköisempää löytää 51 vastuulista päättäjää jotka pystyvät tekemään vaikeita päätöksiä kun 101 mitä tarvitaan tänään.
Näiden kahden toimenpiteen jälkeen jokainen uskoo että poliittiset päättäjät ovat valmiita tekemään rajuja päätöksiä ja muun julkishallinnon perkaaminen saa aivan toista vauhtia.
Jouni Pulli
27.08.2014 17.55Kiitos Magnus Silén,
kannatan edestäjohtamista sekä sen toteuttamisen esimerkkiehdotuksiasi;
lisäksi:
Suomen tulee löytää uusi win-win positio toiminnassaan, mikä vaatii aivan uudenlaista globaalin ympäristön ymmärtämistä ja hallintaa sekä
Ymmärrystä sille, että olemme jatkossa niin turvallisuutemme, poliittisen järjestelmämme kuin taloutemmekin suhteen yhä enemmän riippuvaisia yhä useammasta globaalissa ympäristössä toimijasta.
Kun olemme vastuussa muista, olemme ennen kaikkea enemmän vastuussa omasta toiminnastamme.
Niilo Rautionmaa
25.08.2014 20.45Se että löydämme, tiedämme ja osaamme laskea mikä olisi kannattavaa ja erittäinkin tarpeellista niin tärkeintä on kuitenkin päättäjien sekä äänestäjien eli kansan valmius ja sitoutuminen pakollisiin muutoksiin joilla pysymme maailman matkassa!
Mielestäni tämä ääni on kasvanut nyt maassamme niin paljon että oikeita kunnon päätöksiä nyt odotetaan. Vanhat keinot ei aina auta uuden tyyppisten ongelmien edessä, se pitäisi nyt ymmärtää.
Arvostettavan hienosti sinä Alex käytät somea apunasi olemalla suoraan yhteydessä kansalaisiin, toivon että myös osaat käyttää sitä myös vastaan ottavana osapuolena.
Stefu Lindroos
26.08.2014 03.14Kyllä noista on paljon oppia ottamaan! Tärkein on palkat alas pois kaikki palkalliset pyhäpäivät lomarahat jne. 2 päivän karenssi aika maanantai/pinnarit kuriin sairasloma lakiin.Kyllä tässä nyt nähdään mihin ollaan jouduttu työväen liittojen hallinnossa ei ole työtä ei olla kilpailu nykyisiä muille, lopettakaa työväen lellimien ja tehkää asioille jotain Suomi nousuun näillä eväin ei ole muuta mahdollisuutta”tjemiä”.
Jyrki Rastas
26.08.2014 16.20Hieno kirjoitus Alexilta. Suomi täytyy saada uuteen nousuun, mutta onnistuuko se pelkästään tuloeroja tai eriarvoisuutta kasvattamalla. Sehän voi johtaa pahimmillaan epäterveeseen kilpailuun, kuten Laura Rädyn tapaus osoittaa.
Menestys on muutakin kuin ahneutta. Menestys syntyy siitä, että me kaikki tajuamme olevamme samassa veneessä. Että ymmärrämme sen, että kokonaishyvinvointi ratkaisee selviytymisemme.
Voimme tinkiä paljostakin, mutta pakosta sitä ei tee kukaan. Pitäisi nousta itse kunkin poterostaan neuvottelemaan kaikkine sarvineen ja hampaineen osoittamaan aitoa huolta kotimaastaan.
Stefu Lindroos
27.08.2014 05.50Suomi on hyvä maa Se pitää kyllä paikkansa, meillähän työelämässä on paremmat edut kuin Kreikkalaisilla.Kaverin vaimo jäi työttömäksi 3 kk. Sitten kerroin että lehdessä etsivät siivoojia oli kyllä nähnyt ilmoituksen mutta oli kuulemma vielä”päiviä” jäljellä että ei tarvitse hakea kuin rahaa tulee vielä……ettekö huomaa minne ollaan menossa ja tätä on jatkanut jo pitkään. Ei nyt täytyy ottaa mallia Espanjasta että yrittäjällä on varaa yleensä palkata työntekijöitä ja sitä mukaan lähtee vienti taas vetämään nyt täytyy olla munaa tehdä jotain eikä vain selitellä ja pian!
Ari-Pekka Jantunen
27.08.2014 09.54Mainio raportti. Kolme pointtia:
1. Suomen talouden pääongelmat ovat verotus, verotus ja verotus. Liika ja monimutkainen verotus johtaa turhaan julkishallinnon touhotukseen (googlaa ’stupid and industrious’ tai ’von Hammerstein-Equard’ ja kilpailukyvyn menetykseen.
2. Viidessä SOTE-alueessa on neljä liikaa. Esimerkiksi terveydenhuollon 5 miljoonalle ihmisille tulisi olla kansallinen järjestelmä jolloin saataisiin todellisia säästöjä ja tehokkuutta.
3. Joustavuutta työmarkkinoille ja yritystoimintaan. Irtisanominen on Suomessa suhteellisen halpaa, työllistäminen ei. Suomi ei tarvitse välttämättä 10 uutta Nokiaa vaan 10 uutta Pohjanmaata, missä asuu Suomen ’Mittelstand’.
Not Found
The requested URL was not found on this server.