Viime maanantaita huomattavasti rauhallisempi päivä. Aamulla kirjoitin kaksi kolumnia Turkista: yhden Hufvudstadsbladetiin ja toisen APU-lehteen. Nyt olen kirjoittanut neljä kolumnia Turkista kahden viikon sisään. Lupaan olla kirjoittamatta Turkista vähään aikaan.

Lounaan aikana luonani kävi kaksi eri lobbariryhmää. Huomaan, että sisämarkkinoihin liittyvä lainsäädäntö herättää intohimoja. Miksi kukaan ei lobbaa 251-artiklan (yhteispäätösmenettely) toisen lukuvaiheen virtaviivaistamisesta tai Ruotsin neliöjuurimallista? Perustuslakiasiat ovat tärkeitä…Hei ihan totta!

Iltapäivällä oli Olli Rehnin kuuleminen. Menin paikalle kolmesta syystä: laajentuminen on mielenkiintoinen aihe, siitä vastaava komissaari on suomalainen ja kaiken lisäksi hyvä ystävä.

Olli selvisi grillauksesta erinomaisesta. Hän piti oman alustuksensa englanniksi, ranskaksi ja suomeksi. Monet kysymykset liittyivät tietenkin Turkin jäsenyysneuvottelujen aloittamiseen. Olli oli kiven ja kovan paikan välissä, koska Verheugen vastaa tällä hetkellä laajentumisesta. Ollin teki välillä selvästi mieli sanoa enemmän, mutta hän ei voinut.

Kuuden kuulemisen kokemuksella voin todeta, että komissaarin pitää osata kolme asiaa: kommunikaatio, asia ja huumori. Näillä selviää hyvin. Olli hallitsi kaikki kolme. Asiaa auttoi myös, että hän on entinen Euroopan parlamentin jäsen ja entinen kabinettipäällikkö.

Noteerasin, että Ilta-Sanomat mainitsi ulkoministerin ja minun välisen nettikeskustelun EU:n turvatakeista. Hyvä niin. Ei tarvitse leikkiä, että olisi olemassa joku ulkopoliittinen konsensus kun sitä ei ole.

En tiedä miten kauan ulkoministeri aikoo jatkaa selittelyä. Turvatae kysymyksessä olen vakuuttunut Kimmo Sasin lanseeraamasta teoriasta: kaikki ne asiat, joita nykyinen ulkoministeri on vastustanut, toteutuvat. Tästä esimerkkinä Suomen jäsenyydet EEC:ssä, ETA:ssa, EU:ssa, eurossa ja unionin puolustuksessa. Vain Nato-jäsenyys puuttuu, toistaiseksi