Olen joskus todennut, että ryhmäviikot ovat rauhallisia. Tämä viikko taisi olla tästä aikamoinen poikkeus. Ulkoministeri Tuomiojan lausunnoista lähtenyt kohu heitti häränpyllyä ja viikosta tuli vähintäänkin värikäs…

Meikäläinen sai sopivasti kyytiä, mutta onneksi hampaat ovat vielä tallessa. Tämä on sellainen ammatti, että välillä tulee lunta tupaan. Ja niin pitääkin. Siitä on aivan turha urputtaa.

Viikon aikana tuli paljon palautetta, siis todella paljon. Pitkälti yli toistasataa viestiä. Enemmistö oli negatiivista, mutta osa myös positiivista. Olen kaikista viesteistä kiitollinen, myös niistä joissa kehotettiin painua paikkoihin, joissa aurinko ei paista. Yritin parhaan mukaan vastata kaikkiin.

Keskustelupalstoilla käytiin myös vilkasta debattia. Seurasin sitä mielenkiinnolla. Esimerkiksi Hesarin kotisivuilla (www.hs.fi) käyty keskustelu oli erinomainen. Se jatkuu edelleen. Pahimman myrskyn laannuttua ajattelin nostaa esille pari huomiota koko jupakasta.

Mielestäni oli hienoa, että Tuomiojan lausunnoista lähti liikkeelle vilkas keskustelu. Asiasta nousi ehkä vähän turhankin iso meteli varsinkin Suomen päässä, mutta tulipahan keskusteltua.

Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto käyvät jatkuvaa valtakamppailua. Vuosien mittaan parlamentti on kasvattanut valtaansa. Nykyään se onkin lähes tasavertainen lainsäätäjä ministerineuvoston kanssa.

Euroopan parlamentti on aina ollut herkkä instituutio, joskus myös herkkähipiäinen. Jos sitä kritisoidaan, se vastaa kritiikkiin.

Sananvapaudesta tässä tapauksessa ei kuitenkaan ollut kysymys. Parlamenttia saa ja pitääkin kritisoida. On sitten eri asia kannattaako ministerineuvoston jäsenen tehdä sitä juuri ennen puheenjohtajuuden alkua.

Suomi ei ole lintukoto. Olemme Euroopan unionin jäsen. Meitä kuunnellaan, onneksi. Euroopan parlamentin tiedotustoimisto, komission Suomen edustusto ja EU-maiden suurlähetystöt raportoivat suomalaisesta keskustelusta, myös ulkoministerin sanomisista. Sanomisia seurataan, niitä analysoidaan ja niihin reagoidaan.

Yhtäkaikki viikko oli kaikinpuolin jännä. Opin paljon uutta.

Kaiken hälinän keskellä kävin puhumassa Federal Trust think-tankin tilaisuudessa. He ovat julkaisseet raportin ydin-Euroopasta. Olin yksi kommentattoireista yhdessä Wolfgang Münchaun (Financial Timesin kolumnisti) ja Sir Stephen Wallin (Tony Blairin entinen EU-avustaja ja Britannian entinen EU-suurlähettiläs). Palaan aiheeseen myöhemmin.

Kävin myös lounaalla Guardianin ja Daily Telegraphin kirjeenvaihtajien kanssa. Kutsuivat juttelemaan perustuslaista ja EU:n tulevaisuudesta. Guardian on keskusta-vasemmistolainen EU-myönteinen lehti. Daily Telegraph on keskusta-oikeistolainen EU-vastainen lehti.

Viikon parasta antia oli vierailuryhmä. Loistoporukka, joka oli mukana vaalitaistossa. Perjantaina ryhmä kävi Euroopan parlamentissa, Suomen EU-edustustossa ja komissiossa. Eilen vietettiin iltaa meillä kotona ja paikallisessa italialaisessa ravintolassa.

Brysselissä vierailleita tiimiläisiä poseeraa komission päärakennuksen edessä.

Tänään meillä oli talo täynnä nelivuotiaita. Vietimme Emilien synttäreitä hiukkasen ennakkoon. Voi sitä vilskettä ja mekkalaa. Pappaa ja Mammaa lämmitti kuunnella Emilien ranskankieltä. Sitä kun ei kotona kuule.

Ensi viikosta taitaa tulla vähän rauhallisempi…vaikka vuorossa onkin täysistunto Strassbourgissa.