Suomi on yli 30 000 turvapaikanhakijan myötä aivan uudessa tilanteessa. Hallitus vastaa haasteeseen tehostamalla hakemusten käsittelyä, kiristämällä turvapaikan saamisen ehtoja ja panostamalla syrjäytymistä ehkäisevään kotouttamiseen. Meidän täytyy tiukentaa linjaamme muiden Pohjoismaiden rinnalla, jotta tilanne pysyy hallinnassa eikä järjestelmää käytetä väärin. Mutta samalla meidän on hyvä muistaa inhimillisyys. Jokainen ihminen on kohdattava ihmisenä ja hädänalaista on autettava.

Hallituksen eilen julkistama turvapaikkalinjaus on jatkoa aiempiin toimiin, joilla Suomi vastaa nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen. Olemme uudistaneet turvapaikkakäytäntöjä jo useamman vuoden ajan. Tänä vuonna haasteet ovat kuitenkin olleet aivan eri mittaluokkaa ja niin ovat myös hallituksen toimenpiteet.

Teemme turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, heidän hakemustensa käsittelystä ja perusteettomien hakijoiden palauttamisesta entistä sujuvampaa. Nopeampi käsittely on myös turvapaikanhakijan etu, jotta oleskeluluvan saanut henkilö pääsee aloittamaan kotoutumisen uuteen kotimaahansa mahdollisimman pian.

Panostamme myös siihen, että EU:n ulkoraja ja turvapaikanhakijoiden liikkuminen unionin sisällä saadaan paremmin hallintaan. Se edellyttää tiiviimpää eurooppalaista yhteistyötä ja yhtenäisyyttä EU-maiden turvapaikkakäytäntöihin.

Tiivistämme yhteistyötä myös Afrikan ja Lähi-idän maiden kanssa, jotta elinolot siellä kohenevat niin, että kotiseudulle jääminen on houkutteleva vaihtoehto. Muutto pois kotoa ei useimmille ole ensisijainen vaihtoehto, jos kotimaassa vain on näkymä tulevaisuuteen.

Suomeen tulee tästä huolimatta iso joukko uusia suomalaisia. Tämän vuoden yli 30 000 turvapaikanhakijasta arviolta kolmannes eli noin 10 000 saa oleskeluluvan ja jää Suomeen elämään. Siksi meidän on panostettava uusien suomalaisten tehokkaaseen kotouttamiseen tavalla, joka tukee heidän kouluttautumistaan ja työllistymistään sekä ehkäisee syrjäytymistä.

Tehtävä ei ole helppo. Kotouttamisessa onnistuminen edellyttää viranomaisten, oppilaitosten, työpaikkojen ja meidän kaikkien yhteistä panosta. Mutta on kaikkien etu, että he jotka jäävät Suomeen, voivat tuntea Suomen kodikseen, tehdä Suomessa työtä ja osallistua yhteiskunnan kehittämiseen positiivisella tavalla.

Kaikkien turvapaikkakriteerien, järjestelykeskusten ja palautusten keskellä on hyvä muistaa, että puhumme kuitenkin ihmisistä. Ihmisistä, jotka ovat syystä tai toisesta jättäneet kaiken ja lähteneet etsimään turvaa pohjoisesta Suomesta.

Suomi ja suomalaiset tunnetaan siitä, että pidämme huolta toisistamme – etenkin vaikeina aikoina. Suomi on historian saatossa elänyt monin verroin kovempia aikoja, mutta tilanne ei ole helppo nytkään. Otamme vastaan ennätysmäärän turvapaikanhakijoita hetkenä, jolloin oma taloutemme on suurissa vaikeuksissa.

Nyt mitataan taas suomalaisten inhimillisyyttä ja kykyä auttaa toisia vaikka itselläkin on vaikeaa. Moni voi ihan perustellusti ihmetellä, miten meillä on varaa auttaa turvapaikanhakijoita kun suomalaisten omista palveluista joudutaan tinkimään.

Tällaisina aikoina suomalaiset ovat aina osoittaneet, että heillä on sydän paikallaan. Omasta annetaan vaikka jaettavaa olisi vähän tai toinen olisi vieras. Omasta annetaan, kun toinen ihminen todella tarvitsee apua.

Suomella on omat haasteensa, joita en tahdo vähätellä. Maailman mittakaavassa olemme kuitenkin edelleen vauras kansa. Meillä on edelleen myös kansainvälistä vastuuta kannettavana. Luotan siihen, että sisimmässään jokainen suomalainen on valmis välittämään.

3 Comments
  1. Jouni Pulli
    09.12.2015 16.25

    Kiitos Alex arvokkaasta pohdinnastasi! Seuraavassa on ensin hyvin lyhyesti näkemykseni hallituksen perusvalinnoista asiassa ja sen jälkeen vieläkin lyhempi pohdinta mahdollisista taloudellisista seuraamuksista:

    1. Hakemusten tehostaminen syö kansallisia resurssejamme mutta luo samalla työtä maahamme sekä edesauttaa turvapaikanhakijan hakemuksen mahdollisimman nopeaa käsittelyä ja siten vähentää aikaa, jona turvapaikanhakija voi kokea tulevaisuutensa epävarmaksi.

    2. Turvapaikanhakijoiden suuri määrä ja maamme rajallinen kyky vastaanottaa turvapaikanhakijoita edellyttävät, että turvapaikan saamisen ehtoja kiristetään, mikä on valitettavaa mutta samalla välttämätöntä, jotta pystymme pysymään jotenkuten samalla ”viivalla” kuin pohjoismaiset naapurimme tässä prosessissa.

    3. Panostaminen syrjäyttämistä ehkäisevään kotouttamiseen on järkevää niin tasapuolisuuden, turvapaikanhakijoiden tulevan menestyksen sekä kansantaloutemme kannalta ja siksi, jotta me muutkin suomalaiset ymmärrämme, että turvapaikansaajista varsin monet ovat tosiasiallinen piristysruiske maallemme.

    On ymmärrettävää ja totta, ettei turvapaikanhakijan tilanne ole mitenkään kadehdittava, sillä hän on valinnut siirtyvänsä maahan, jossa tavat poikkeavat suuresti siitä, mihin hän on entisellä kotiseudullaan tottunut, usein siksi, että kyseinen vaihtoehto on tuntunut ainoalta turvalliselta ja viimeiseltä mahdollisuudelta toteutuessaan.

    Kaiken kaikkiaan kysymys on käsittääkseni Suomessa kiteytynyt turvapaikanhakijoista muodostuviin kustannuksiin, sillä ainakaan vielä meillä ei ole onneksi paljoakaan kohdattu suoranaista vihaa turvapaikanhakijoita vastaan. Tärkeää olisi kuten Alexkin yllä ehdottaa, että EU muodostaisi yhteisen kannan sekä toimisi yhteisellä proseduurilla informoiden yhteisesti turvapaikansaamisesta ja sen mahdollisen epäämisen perusteista sellaisia ihmisiä EU:n ulkopuolisissa maissa, jotka harkitsevat turvapaikkaprosessia omalta kohdaltaan. Ymmärrän toki, että tällaisen prosessin aikaansaaminen on vaikeaa, mutta se on EU:n jatkon kannalta myös tärkeää. Tällä tavoin voisimme EU:ssa yhdessä edesauttaa turvapaikanhaun prosessin kustannusten minimointia ja antaa oikean kuvan tilanteestamme ja elinoloistamme turvapaikanhakua ajatteleville. Luonnollisesti kuten Alexkin yllä ilmaisee, pyrimme toimimaan niin, että ”elinolot Lähi-idässä ja Afrikassa ”kohenevat niin, että kotiseudulle jääminen on houkutteleva vaihtoehto”.

    Reply
  2. Jouni Pulli
    10.12.2015 18.23

    Pahoittelen kirjoitusvirheitäni ylläolevassa kommentissani eli pitää olla:
    ”1. Hakemusten käsittelyn tehostaminen…” ja
    ”3. Panostaminen syrjäytymistä…”

    Reply
  3. Vilho Partanen
    11.12.2015 13.40

    Käyttökelpoisia, inhimillisiä näkökohtia kaikki.

    Tilanne on uusi ja outo, ja konstitkin ovat uusia ja outoja. Tipoittain tapahtunut maahanmuutto on täten jäämässä historiaan kuten myös valmiit lait ja asenteet.

    Erityistä huomiota tulee tässä kiinnittää lasten ja nuorten maahanmuuton järjestämiseen ja kotouttamiseen ei pelkästään inhimillisistä vaan ihan itsekkäistä, kansallisista syistä johtuen.

    Reply

Leave a reply to Jouni Pulli Peruuta vastaus

required