Tapasin eilen nuorten työryhmän, jonka olen kutsunut koolle pohtimaan pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuutta. Ryhmä kokoontui nyt ensimmäistä kertaa mutta sain heti hyviä kommentteja ryhmän sanavalmiilta jäseniltä. On hienoa, että ryhmään on saatu taustoiltaan hyvin erilaisia nuoria eri puolelta Suomea.
Työryhmä oli saman tien jakautunut kolmeen pienryhmään pohtimaan yhteistyön tulevaisuuden suuntia ja painopisteitä, nuorten osallistumista, kielen ja identiteetin merkitystä ja viestinnän ja näkyvyyden haasteita. Sain esimakua pienryhmissä käydyistä keskusteluista. Hyvältä näyttää, sillä nuoret näyttivät päässeen heti peruskysymysten äärelle. Oli puhuttu muun muassa pohjoismaisista arvoista.
Nykymuotoinen pohjoismainen yhteistyö täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Se viettää siis timanttihäitään. On luontevaa kysyä nuorilta, miten liittoon saataisiin lisää intohimoa. Sanoihan jo Martin Luther King Jr., että elämämme alkaa päättyä sinä päivänä, kun lopetamme puhumisen tärkeistä asioista.
Pohjoismainen arvopohja muodostaa oman yhteiskunnallisen toimintani ytimen. Yhteistyö pohjoismaisten kollegojen kanssa on sujuvaa ja tuloksellista. Puhun myös mielelläni pohjoismaisesta kapitalismista, jossa hyvinvointivaltio on onnistuttu yhdistämään markkinatalouteen. Se toimii.
Korostin nuorten ryhmälle, että se saa minulta täysin vapaat kädet. Odotan villiä, vapaata ja radikaalia raportointia. Haluan aidosti tietää, mitä pohjoismaisuus tarkoittaa nuorille suomalaisille. Mitä heille merkitsee vaikkapa pohjoismainen kulttuuri, historia ja kieli jokapäiväisessä elämässä. Toivon, että nuoret pohtivat täysin tyhjältä pöydältä sekä pohjoismaisen yhteistyön sisältöä että sen rakenteita. Tavoitteena on myös, että nuoret käyttävät työssä omaa kieltään ja välttävät totuttuja korulauseita.
Suomessa pohjoismainen yhteistyö jäi EU-jäsenyytemme alkuvuosina taka-alalle, ja jossain vaiheessa sitä jopa aktiivisesti vähäteltiin. Arveltiin, että EU-jäsenyys vähentää riippuvuuttamme pohjoismaisesta viiteryhmästä. Kokemusten karttuessa havaitsimme, että EU:ssakin pärjää parhaiten jos luottaa omaan arvopohjaansa, joka meillä on ollut pohjoismainen kaikki nämä vuodet.
Talouskriisi on entisestään tiivistänyt pohjoismaista yhteistyötä myös EU:n piirissä. Olemmehan taloudessa pitkälti samassa veneessä. Pohjoismaiden erilaiset ratkaisut EU:n, euron ja Naton suhteen eivät ole enää pitkään aikaan haitanneet käytännön yhteistyötä. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteinen edustautuminen kansainvälisissä järjestöissä ei tunnu enää ollenkaan utopistiselta. Muodostammehan maailman yhdeksänneksi suurimman talousalueen.
Tapaan nuorten ryhmän seuraavan kerran kuukauden kuluttua kuullakseni väliaikatietoa sen työstä. Saan sen lopullisen kannanoton syksyllä, ja tulen käyttämään sitä hyväkseni sekä kotimaisilla että pohjoismaisilla foorumeilla. Ensimmäinen mahdollisuus tarjoutuu Pohjoismaiden neuvoston Helsingin-kokouksessa marraskuussa.
