Furman University, Greenville South Carolina. Department of Political Science.

Nyt muistan miksi rakastan Furmanin yliopistoa. Aurinko paistaa. Tammikujat, järvi, vesiputoukset, vuoret, kauniit rakennukset.

    

Maisemakuvia Furmanin yliopistolta

Kaikkea ohjaa yksi tavoite: nuorten opettaminen. Jalo tavoite.

Luokat ovat pieniä, maksimissaan viisitoista oppilasta. Professoreilta saa henkilökohtaista opetusta. Motivaatio on korkealla.

Yhteensä 32 kurssia. Jokaisessa luettavana kuusi oppikirjaa ja kirjoitettavana kaksi esseetä ja kaksi tenttiä. Lopputuloksen Bachelor of Arts-tutkinto.

Nostalgia-avenue. Opiskelijana päivät olivat Aristotelesmaisen täydellisiä: lukemista, kirjoittamista, kuuntelua, keskustelua, kuntoilua. Oppimisen jano ei ottanut laantuakseen.

Ei ihme. Ei tämän hienompia puitteita opiskelulle ole. Olen pienten ”liberal arts” koulujen fani. Opettavat ajattelemaan.

Eilen illalla osallistuimme Suzannen kanssa Ranskan USA-suurlättilään kunniaksi järjestetyille illalliselle. Pieni maailma. Suurlähettiläs Jean-David Levitte oli Jacques Chiracin poliittinen neuvonantaja.

Muistelimme Helsingin huippukokousta vuonna 1999. Tuolloin avattiin ovi Turkin EU-jäsenyydelle. Olin kirjurina. Jänniä aikoja.

Eilisessä illallispöydässä istuin Richard Rileyn ja Wlodzimierz Cimoszewiczin (kuka väittää, että Ben Z:n nimi on vaikea kijroittaa?) välissä. Ensin mainittu toimi kahdeksan vuotta Etelä-Karoliinan kuvernöörinä ja sen jälkeen kahdeksan vuotta Bill Clintonin opetusministerinä.

Cimoszewicz on taasen Puolan entinen pääministeri ja ulkoministeri. Hänestä tuli pääministeri vuonna 1995. Hän lopetti poliittisen uransa ulkoministerinä vuonna 2004. Eli hän johti Puolaa historiallisen murroksen aikaan.

Sitä oppi paljon kun kuuntelee Rileyn ja Cimoszewiczin kaltaisia poliitikkoja. Molemmat ovat muuttaneet tätä maailmaa. Molemmat ovat idealisteja. Molemmat ovat vaatimattomia ja erittäin mukavia keskustelukumppaneita.

Tänään olen luennoinut ympäri yliopistoa eri EU-aiheista. Vaikein paikka tuli kun piti puhua Euroopan keskuspankista. Onneksi ehdin soittaa nopeasti avustajalleni Tuomas Rautaselle, joka on ollut kyseisessä instituutioissa hommissa. Sain rautaisen briiffin. Toivottavasti se heijastui luennolla.

Hetken päästä alkaa seminaari. Tänään aiheena on EU ja uskonto. Siitä enemmän huomenna.

PS. Pistän ensi viikolla blogiin kuvia Furman kampusalueelta.