Eilen taisin olla niin puhki, että en edes jaksanut kirjoittaa nettipäiväkirjaa (jos englanninkielistä merkintää ei lasketa). Siinä meni hyvä 29 päivän kirjoitusputki rikki.
Lensin eilen takaisin Brysseliin. Paluu arkeen alkoi tänään.
Aamulla tapasin Tanskan ulkoministeriön alivaltiosihteerin Anne Dorthe Riggelsenin. Mukana oli myös entinen virkamieskollegani Ole Toft. Juttelimme perustuslaista.
On aina yhtä antoisaa keskustella diplomaatin kanssa. Silkkaa asiaa, ei mitään poliittista löpinää. Entiselle virkamiehelle on aina jännää kun joku ottaa muistiinpanoja siitä mitä sanoo. Tuli ihan nostalginen olo. Mitäköhän siinäkin raportissa lukee?
Palaverin jälkeen piipahdin sisämarkkinavaliokunnassa ja budjetinvalvontavaliokunnassa. Ei mitään maailmaa mullistavaa agendalla.
Yhdeltätoista pidimme viikkopalaverin avustajieni Laurin, Helin ja Teron kanssa. Kävimme läpi juoksevat asiat, kalenteripyynnöt ja tulevat kolumnit.
Lauria seurasi tänään Etelä-Suomen Sanomien toimittaja Elina Pajari ja valokuvaaja Pekka Keskitalo. He olivat myös läsnä palaverissa. Ei siinä paljoa säästelty, normaali meininki päällä. Toivottavasti ei taas tullut sanottua jotain sopimatonta…
Lauri totesi jossain vaiheessa, että tuntui vähän jännältä, että ei-julkinen työ on päivän verran julkista. Totesin, että kannattaa vain olla oma itsensä, ja niinhän Lauri aina on.
Kuvaaja Pekka Keskitalo, toimittaja Elina Pajari ja avustajani Lauri Tierala.
Ennen lounasta tapasin European Roundtable of Industrialist-järjestön (ERT) pääsihteerin Wim Philippan. ERT on tärkeä organisaatio. Se koostuu Eurooppalaisten suuryritysten johtajista ja sen tavoitteena on edistää sisämarkkinoiden kehittämistä. ERT oli keskeisessä asemassa 1980-luvun puolesssa välissä, kun sisämarkkinat pistettiin uudestaan liikkelle.
Järjestön uudeksi puheenjohtajaksi valittiin taannoin Jorma Ollila. Uskon ja toivon, että Ollila saa ERT:n uuteen nousuun.
Olin myös lounaspuhujana EK:n tilaisuudessa. Paikalla oli lähes kaksikymmentä suomalaista talousvaikuttajaa. Christoffer Taxell ja Leif Fagernäs isännöivät.
Alustuksessani nostin esille:
1. Kolme haastetta: laajentuminen, perustuslaki ja EU:n rooli maailmassa.
2. Kaksi trendiä: nationalismi ja protektionismi.
3. Yhden kainon pyynnön: aktivoikaa edunvalvontaa Euroopan parlamentissa!
Yritysjohtajien tapaamiset ovat aina antoisia. Tapaa avarakatseisia ihmisiä, joilla on näkemyksiä. Syntyi vilkas keskustelu, joka aaltoili Turkista Euroopan kilpailukykyyn.
Lounaspuhujana EK:n tilaisuudessa. Kuvassa TietoEnatorin Matti Lehti, Aspan Risto Hämäläinen, allekirjoittanut ja Keskon Matti Halmesmäki.
Iltapäivällä viimeistelin Suomen Lehtiyhtymän kolumnin. Aiheena presidentinvaalit. Kolumnista tuli mielestäni postiivinen. Halusin välttää katkeraa marmatusta, koska siihen ei ole mitään syytä. Voittajaa pitää onnitella, kuten myös hyvää kakkosta. Vaalit toivat säpinää Suomen politiikkaan.
Etsin käytävillä Anneli Jäätteenmäkeä. Lupasin halata Annelia, koska hän tuki niin näkyvästi Saulia. En löytänyt. Kuulin, että hän oli tulossa parlamenttiin illalla. Lupaan halata huomenna.
Bongasin käytävillä Eduskunnan delegaation, joka osallistui yhteisparlamentaariseen kokoukseen Euroopan kilpailukyvystä. Juttelin tovin Kimmo Sasin, Antti Kaikkosen, Jere Lahden ja Outi Ojalan kanssa. Mukavia tyyppejä kaikki.
Onnittelin myös Reino Paasilinnaa ja Riitta Mylleriä vaalivoitosta.
Eräs Harvardin opiskelija lähetti kommenteille akateemisen artikkelin, jossa käsitellään joustavaa yhdentymistä – sitä, että kaikkein EU-maiden ei tarvitse tehdä kaikkea yhtäaikaa. Sain tekstin kommenteille, koska se joustava yhdentyminen oli väitöskirjani aihe (pervoa, tiedän!). Artikkelin otsake on ”The European Onion”, eli Euroopan sipuli. Lähetän jutun huomenna Paavo Väyryselle, koska hän on tätä nimenomaista teesiä viljellyt. Veikkaan, että Paavo innostuu.
PS. Unto Hämäläisen vaaliblogi loppui tänään. Nyyh. Otan mielelläni vastaan ehdotuksia muista mielenkiintoisista blogeista, joita kannattaa seurata.
