Viime viikon rahoituskehysratkaisusta on käyty kaikissa EU-maissa keskustelua. Vaikka EU:n budjetti vastaa vain noin yhtä prosenttia 27 maan bruttokansantulosta, on kyseessä yhteensä iso raha: kaikkiaan 997 miljardia euroa seitsemälle vuodelle.
EU-budjetti pienenee ensimmäistä kertaa, noin 20 miljardia euroa. Budjetin rakenne muuttuu niin, että talouskasvuun ja kilpailukykyyn panostetaan seuraavalla seitsenvuotiskaudella 37 % tätä kautta enemmän. Todella hyvä uutinen niin Euroopalle kuin Suomellekin. Vain osaamiseen panostamalla saamme talouden taas nousuun. Samalla maatalouen ja alue- ja rakennepolitiikan osuudet laskevat hieman.
Suomessa keskustelu on keskittynyt nettomaksuosuuteen. Eri mediat ja poliitikot ovat esitelleet omia laskelmiaan. Osittain tämä johtuu siitä, ettemme voineet heti perjantaina kertoa kaikkia mahdollisia lukuja medialle. Sellaista se viranomaisten toiminta on: haluamme olla varmoja, että tiedot ovat oikeita, ennen kuin kerromme niitä ulos.
Koko neuvotteluprosessin ajan on ollut selvää, että Suomen nettomaksu tulee kasvamaan kuluvaan kauteen verrattuna. Unioni on ottanut jäseniksi Suomea köyhempiä maita, ja Suomen talous on pärjännyt suhteellisen hyvin. Nettomaksu on ollut aiemmin varsin alhainen suhteessa varallisuuteemme.
Nykykaudella olemme suhteessa talouden kokoon 7.-8. suurin nettomaksaja EU-maiden joukossa. Tähän sijalukuun ei nyt näyttäisi tulevan oleellista muutosta. Meitä vauraammat maat maksavat edelleen meitä enemmän absoluuttisesti ja suhteessa talouksiensa kokoon – maksukorjauksetkin huomioiden. Esimerkiksi Ruotsi on selvästi Suomea suurempi nettomaksaja, samoin Saksa ja Alankomaat.
Valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston kanslian virkamiehet ovat päivittäneet kiivaasti laskelmiaan viime päivinä. Inhorealistinen arviomme on, että Suomen maksut EU-budjettiin kasvavat tämän kauden 12,3 miljardista eurosta 12,6 miljardiin kaudella 2014-2020. Samalla saantomme pienenevät 9,46 miljardista 8,96 miljardiin.
Seitsemän vuoden nettomaksumme kasvaa siis vuosien 2007-2013 2,84 miljardista eurosta seuraavan kauden 3,64 miljardiin. Tulevalla kaudella Suomen nettomaksut ovat arviolta 520 miljoonaa per vuosi. Nousua tämän kauden keskiarvosta on 115 miljoonaa. Viime vuosina (2011-2013) nettomaksu on jo selvästi suurempi – vuonna 2011 se oli 652 miljoonaa. Saimme taitettua nettomaksun kasvun, joka on ollut kuluvalla kaudella jyrkkä.
Joillekin jäsenmaille suunnattujen maksukorjausten järjestelmä säilyi pääpiirteissään nykyisen kauden kaltaisena.
– Ison-Britannian ja Saksan korjaukset säilyivät ennallaan.
– Hollannin, Ruotsin ja Itävallan alennukset pienenivät.
– Tanska sai uuden oman korjauksen.
Suomessa me teimme hyvissä ajoin päätöksen, että tavoittelemme ensisijaisesti parannusta asemaamme budjetin tulopuolen kautta. Tavoitteena oli varmistaa erityisesti maatalouden toimintaedellytykset. Yhteisen maatalouspolitiikan sisällä ei EU-tukien merkittävää leikkausta olisi mahdollista paikata kansallisillakaan tuilla. Taktiikka toimi, ja saimme varsin hyvän tuloksen. Myös MTK on näyttänyt olevan samaa mieltä.
Tällaista monimutkaista neuvottelutulosta on helppo tulkita monesta eri näkökulmasta. Se kuuluu asiaan. Puheet siitä, että olisimme voineet samaan aikaan ajaa kokonaisbudjetin pienennystä, vaatia maksupalautusta ja säilyttää maatalouden tukitason, ovat kuitenkin silkkaa itsepetosta.
