Taannoinen Saariselän-kokous antoi uusia ajatuksia ja auttoi jäsentämään vanhoja. Tässä pohdintojani tulevien kuukausien haasteista ja puheenaiheista Euroopassa. Jaoin ne neljään teemaan.
Euroopan unionin olemassaolo ja sen oikeutus. Monissa maissa on pohdittu EU-jäsenyyden hyötyjä. Populistiset puolueet ovat kasvattaneet suosiotaan talouskriisin avittamina, ja niiden myötä kritiikki EU:ta kohtaan on kasvanut. Kuinka pitkälle integraatiossa voidaan mennä? Myös euromaiden rooli on puhututtanut. Kuuluako euroon vai ei? Miten suhtautua pankki-, talous- tai entäpä poliittiseen unioniin? Jotta EU ansaitsee kaikkien luottamuksen, olemassa olevan järjestelmän täytyy toimia tehokkaasti ja sääntöjä täytyy noudattaa.
Talous. Vastakkain ovat markkinalähtöisyys ja protektionismi, vahvat sisämarkkinat ja kansalliset teollisuuspolitiikat, kuri ja kasvu sekä tiukat ja löysät säännöt. Talouskriisin taittamisessa ollaan jo voiton puolella, mutta työtä riittää vielä. Vastakkainasettelu on hyödytöntä, sillä oikeiden keinojen löytäminen on monen asian yhdistelmä. Erilaiset keinot purevat talousongelmien eri vaiheissa.
Kuumat aiheet. Digitaaliset sisämarkkinat nousevat entistä tärkeämmiksi. Euroopan sisällä meillä on yhtä monta markkinaa kuin on jäsenmaata. Pienet ja pirstalaiset markkinat eivät houkuttele oikein ketään, eivät yrittäjiä eivätkä kuluttajia. Digitaalisilla markkinoilla Yhdysvalloilla on huikea etumatka Eurooppaan verrattuna, ja se on kurottava kiinni. Kasvupotentiaalia ja mahdollisuuksia riittää erityisesti suomalaisille osaaville ja innovatiivisille yrityksille. Myös EU-USA-kumppanuussopimusneuvottelujen edistäminen ja kauppasopimuksen syntyminen loisi yrityksille uusia mahdollisuuksia kasvaa. Kumppanuussopimuksesta aletaan neuvotella kesällä.
Energiapolitiikka muuttuu entistä tärkeämmäksi – energia on paitsi talous- myös ympäristö- ja ilmastokysymys. Toinen aikaisempaa merkittävämmäksi nouseva ala on ulko- ja turvallisuuspolitiikka. EU:n on otettava vahvempi rooli siinä ja kehitettävä toimintaansa. Yhdysvaltojen panostus Eurooppaan on hiljalleen vähenemässä, ja EU:n on otettava suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan.
EU:n legitimiteetti. EU-mailla on oltava yhteinen arvopohja, joka perustuu demokraattisten arvojen suojeluun kaikissa jäsenmaissa. Se on kaiken lähtökohta. Lisäksi Euroopan unionin olemassaolo perustuu siihen, että se tuottaa yhteistä hyvää, on enemmän kuin osiensa summa. Tavoitteena tulee olla reilu integraatio, joka syntyy kohtuullisesta solidaarisuudesta, keskinäisestä luottamuksesta ja vastuun kantamisesta omista virheistään.
