Työpäivä Moskovassa alkoi aamiaispalaverissa oman delegaation kanssa. Kävin läpi päivän ohjelman ja asiat suurlähettiläs Matti Anttosen, ministerineuvos Niklas Lindqvistin, osastopäällikkö Nina Vaskunlahden, Etyj-päällikkö Aleksi Härkösen sekä omien avustajieni Mikko Hautalan ja Jori Arvosen kanssa.

Aamupalaverissa oman porukan kanssa

Ensimmäinen ohjelmanumero oli puhe maineikkaassa Moskovan kansainvälisten suhteiden yliopistossa MGIMO:ssa. Opiskelijoita MGIMO:ssa on 5000. Se kouluttaa 60 – 70 % Venäjän diplomaateista, neuvostoaikoina osuus oli vieläkin suurempi. MGIMO:ssa voi opiskella 53 eri kieltä. Suomi kuuluu tietysti joukkoon ja useat opiskelijat esiintyivät sujuvasti suomeksi. Upeaa!

Puheenvuorossani keskityin kansainvälisen politiikan muutoksiin, joista viimeisin on Georgian sodan ja finanssikriisin mukanaan tuoma vaihe. Suurin haaste on kehittää toimivat kansainväliset instituutiot, jotka kykenisivät ratkaisemaan ongelmia, joihin kansallisvaltioiden reseptit eivät kerta kaikkiaan riitä. Valmiita vastauksia ei ole, mutta niiden etsimisellä on kiire.

Moskovan kansainvälisten suhteiden yliopiston luentosalissa

Tilaisuuden lopussa esittäytymään tuli Juri Derjabin, legendaarinen hahmo Suomen ja Venäjän suhteiden historiassa. Keskustelua käytiin molemmilla kotimaisilla. Mukava tapaaminen, ensimmäinen välillämme.

MGIMO:sta siirryimme Kremliin, jossa tapasin presidentti Medvedevin ulkopoliittisen neuvonantajan Sergei Prihodkon. Keskustelimme Medvedevin tekemästä Euroopan turvallisuusaloitteesta ja kansainvälisen politiikan kysymyksistä. Todella antoisa debatti. Myös Kremlin maisemat tekivät vaikutuksen.

Kremlin visiittiä seurasi keskustelu Venäjän liittoneuvoston (parlamentin ylähuoneen) ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Vasili Lihatshovin kanssa. Meillä on yhteistä Bryssel-taustaa: Lihatshov työskenteli vuosituhannen vaihteessa Venäjän EU-suurlähettiläänä. Lihatshov tunsi asiat erittäin hyvin ja esitti mielenkiintoisia huomioita kansainvälisestä tilanteesta. Hän peräänkuulutti avointa ja kovaakin keskustelua. Vain sitä kautta voidaan päästä eteenpäin. Hyssyttely hyydyttää.

Illalla seurasivat neuvottelut kollegani, ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa. Keskityimme Etyj-asioihin – häämöttäähän Helsingin ministerikokous jo kulman takana. Pitkä asialista käytiin läpi. Helsingissä tullaan käymään perusteellista keskustelua Euroopan turvallisuudesta. Puhuimme tietenkin myös Georgian tilanteesta. Oma painopisteeni on Etyjin käytännön tehtävien hoitamisessa. Siksi olisi tärkeää saada Etyjin toiminnot taas käyntiin myös Etelä-Ossetiassa.

Illallisella keskityimme kansainvälisiin teemoihin. Lavrovin kaltaisen kokeneen diplomaatin kanssa ei tule aiheista pulaa. Tunnustan: venäläistä vodkaakin tuli maistettua.

Moskovan päivään sisältyi myös Yhdysvaltain kollegan Condoleeza Ricen puhelinsoitto. Hänenkin kanssaan puhuin Etyj-asioista ja joulukuun ministerikokouksesta. EU-kollegoiden kanssa aihe hoitui jo maanantaina. Puheenjohtajan duunina on konsultoida kaikkia.

Nyt on aika sammuttaa Moskovan valot omalta kohdaltani. Keskiviikkona vuorossa on vielä laaja toimittajatapaaminen. Ja sitten takaisin Helsinkiin.

Comment

required